Azerbaidžan sijaitsee Lounais-AasiassaEtelä-Kaukasian alueella.[3] Azerbaidžanin pohjoisosassa on Suur-Kaukasuksen vuorijono ja sen lounaisosassa Vähä-Kaukasus. Maan kaakkoisosassa ovat Talyšvuoret. Azerbaidžanin pinta-alasta noin puolet on 400–1 500 metrin korkeudessa merenpinnasta, yli kaksi viidesosaa alankoa ja viimeinen kymmenesosa yli 1 500 metrin korkeudessa. Korkein kohta on Bazardüzün huippu, jonka korkeus on 4 446 metriä. Seuraavaksi korkeimmat vuoret ovat Şahdağ ja Tufan.[2] Maan alin kohta taas sijaitsee Kaspianmeressä, 28 metriä merenpinnan alapuolella.[1]
Azerbaidžanissa on yli 8 300 jokea, joista yli 5 100 kuuluu Kurajoen valuma-alueeseen, lähes 1 200 Arasjoen valuma-alueeseen ja noin 3 200 laskee suoraan Kaspianmereen. Maassa on 64 yli 50 kilometrin pituista jokea. Järviä on yhteensä noin 450 ja niistä kymmenen on yli viiden neliökilometrin kokoisia.[4] Pisin joki on Kura (1 364 km), suurin järvi Mingəçevirin tekojärvi (605 km²) ja suurin luonnonjärvi Sarısu (66 km²).[4][5]
Azerbaidžanin pinta-ala on Nahitševanin alue ja Vuoristo-Karabah mukaan luettuna noin 86 600 neliökilometriä. Vuonna siitä 57,6 prosenttia oli maatalousmaata, 22,8 prosenttia viljeltyä maata, 32,1 prosenttia pysyvää laidunta ja 11,3 prosenttia metsää.[1]
Ilmasto
Azerbaidžanin ilmasto on hyvin monipuolinen; sen alueella tavataan lähes kaikkia maailman ilmastotyyppejä. East Anglian yliopistonilmastotutkimusyksikön tuottaman datan mukaan ajanjaksolla 1991–2020 maan keskimääräinen vuotuinen lämpötila oli 12,9 celsiusastetta ja vuotuinen keskisadanta 413 millimetriä.[6] Suur-Kaukasus estää pohjoisesta puhaltavien kylmien ilmamassojen saapumisen maahan.[7]
Vuoden kuumimpana aikana, heinä-elokuussa, keskilämpötilat vaihtelevat Azerbaidžanissa itäisten ja kaakkoisten osien noin 27:stä celsiusasteesta pohjoisen ja lännen vuoristojen 15–20:een asteeseen. Talvella (marras-helmikuu) keskilämpötila on pääkaupunki Bakussa 3–4 astetta, pohjoisessa ja lännessä taas −5–10 astetta.[6] Azerbaidžanin historian lämpöennätys on 46 celsiusastetta ja historian pakkasennätys −33 astetta, jotka kumpikin ovat mitattu Culfan ja Ordubadin kaupungeissa.[4]
Azerbaidžanin alankoalueilla ilmasto on yleisesti ottaen vähäsateinen ja vuoristossa sateisempi, joskin maan alava ja sateinen kaakkoisosa tekee tähän poikkeuksen.[8][9] Siellä sijaitseva Lənkəran on maan sateisin paikka 1 600–1 800 millimetrin vuotuisella sadannallaan ja idässä sijaitseva Apšeron maan vähäsateisin kolkka 200–350 millimetrin sadannallaan.[4]
Luonto
Azerbaidžanin kasvillisuus on pääosin aroa, puoliaroa tai vuoristokasvillisuutta. Metsää on maan koillis- ja kaakkoisosissa.[3]
Azerbaidžanin pienestä pinta-alasta huolimatta siellä on monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä subtrooppisesta vuoristokasvillisuuteen, ja tämä on johtanut etenkin lintulajiston monimuotoisuuteen. Siellä on havaittu noin 365 lintulajia flamingoista ja kotkista mehiläissyöjiin.[10] Harvinaisiin nisäkkäisiin kuuluvat kuhertajagaselli (Gazella subgutturosa) ja kaukasianvuorikauris. Kaikkiaan maassa elää 97 nisäkäslajia, 67 matelija- ja sammakkoeläinlajia, 97 kalalajia ja yli 15 tuhatta lajia selkärangattomia.[11]
Ympäristönsuojelu ja maailmanperintö
Azerbaidžanin luontoa suojellaan kansallispuistossa ja eritasoisilla suojelualueilla.
Hirkanin kansallispuisto on perustettu suojelemaan subtrooppista luontoa Lankaran alangolla ja Talyšvuorilta. Siellä elää harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Şirvanin kansallispuistoŠirvanin alangolla on kuhertajagasellin ja vesilintujen lisääntymisaluetta. Ağgölin kansallispuisto suojelee muuttolintujen talvehtimis- ja levähdyspaikkoja.[12] Kaikkiaan Azerbaidžanissa on kahdeksan kansallispuistoa, 11 luonnonpuistoa sekä monia muita luonnonsuojelualueita.[13]
Lähteet
↑ abcdefAzerbaijanThe World Factbook. Central Intelligence Agency. Viitattu 9.10.2021. (englanniksi)
↑ abcdMahmudov, Rza: Water Resources of the Azerbaijan Republic (arkistoitu versio Wayback Machinessa) 2003. Scientific Research Institute of Hydrometeorology, Azerbaidžanin ekologia- ja luonnonvaraministeriö. Arkistoitu 24.5.2007. Viitattu 9.10.2021. (englanniksi)