Asiakkaan syrjintä tarkoittaa toistensa kaltaisten asiakkaiden kohtelemista eri tavoin. Se voi ilmetä eri hintoina, toimitusehtoina, laatuna tai tavaraerän määränä. Syrjinnän äärimuotoja ovat kieltäytyminen kauppasuhteesta ja useiden yritysten yhteisymmärryksessä toteuttama kieltäytyminen liiketoimista boikotoitavan yrityksen kanssa. Syrjinnän vaikutukset voivat kohdistua paitsi ostajaan myös syrjivän yrityksen kilpailijoihin.[1]
Syrjiviä seuraamuksia voi liittyä kaikkiin kilpailunrajoituksiin. Syrjintä voi merkitä myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä tai julkisen vallan harjoittamaa protektionismia. Jos eri alueiden markkinatilanteet vaikuttavat vähän toisiinsa, yritys voi periä korkeita hintoja korkeahintaisella alueella. Eri hintoja eri alueilla käyttämällä yritys voi pyrkiä estämään tuotteiden jälleenvientiä. Samoja hintoja käyttämällä yritys voi vaikeuttaa kilpailijoiden alueellisten hintaerojen hyödyntämistä. Syrjinnan välineenä voidaan käyttää myös uskollisuusalennuksia eli määräalennuksia, jotka eivät perustu suurten tilausten tuottamiin kustannussäästöihin.[1]
Pitkäaikainen asiakkaan syrjintä on merkittävä kilpailun toimivuutta haittaava ongelma. Se ilmenee yleensä silloin, kun myyjällä on määräävä markkina-asema, joka estää syrjittyjen yritysten siirtymisen toisen myyjän asiakkaaksi, tai myyjä pystyy estämään syrjittyjen yritysten ostot syrjivän yrityksen toisilta asiakkailta. Vähäisempi kilpailuongelma on satunnainen tai ajoittainen syrjintä, joka voi ilmetä esimerkiksi markkinoiden siirtyessä tasapainotilasta toiseen. Suomessa pitkäaikainen syrjintä on kilpailunrajoituslain (480/1992, 4 §) mukaan vahingollista kilpailun rajoittamista.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 37–39.
