Apollon Maleataan pyhäkön paikka on ollut asuttu ja kulttipaikkana jo varhaisella helladisella kaudella paljon ennen tunnetumman Asklepieionin olemassaoloa. Se säilyi kulttikäytössä edelleen mykeneläisellä kaudella ja läpi antiikin ajan.[1] Paikalla palvottiin alun perin paikallista heeros Maleatasta, joka myöhemmin yhdistettiin yleiskreikkalaiseen Apolloniin epiteetillä Maleatas.[3]
Paikalla ollut Apollonin temppeli rakennettiin klassisen kauden lopulla noin vuonna 350 eaa., ja sen lähellä ollut stoa eli pylväshalli hellenistisen kauden alkupuolella noin vuonna 300–280 eaa.[1][4][5]
Rakennukset
Apollon Maleataan pyhäkön pohjakaava. Tärkeimmät rakennukset: 1. Propylon. 2. Pappien talo tai ”skana”. 3. Vesisäiliö. 4. Nymfaion. 5. Muusien temenos. 6. Asklepioksen naiskos. 7. Stoa. 8. Alttari. 9. Apollonin temppeli. 11. Naoksen muotoinen temenos. 12. Roomalainen kylpylä.[6]
Apollon Maleataan pyhäkkö sijaitsi Kynortion-vuoren rinteessä linnuntietä noin kilometrin itään Asklepieionista. Pyhäkköalueen tärkeimmät rakennukset olivat Apollonin temppeli sekä sen koillispuolella sijainnut stoa. Temppelin pituus oli noin 16 metriä ja leveys noin yhdeksän metriä. Rakennus koostui itään päin avautuneesta cellasta ja pronaoksesta, jonka edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis). Cellan länsipäässä oli adyton. Pronaokselle johti ramppi.[4] Temppelin alttari sijaitsi tavan mukaan sen itäpuolella. Stoan pituus oli noin 44,5 metriä ja leveys noin 10,2 metriä. Se oli yksilaivainen ja edusti doorilaista tyyliä.[5]
Pyhäkköalueella oli myös useista huoneista koostunut pappien talo tai ”skana”, joka sijaitsi stoan kaakkoispuolella;[6][7] Asklepioksen naiskos eli pieni temppeli;[6] suuri suorakulmainen roomalaisella kaudella rakennettu vesisäiliö;[8] sekä nymfaion eli lähdekaivorakennus, jonka perällä oli lähes pyöreä syvennys varsinaista vesilähdettä varten.[1][9] Hieman pyhäköstä etelään sijaitsi roomalainen kylpylä.[6]
Lähteet
↑ abcdStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPIDAUROS Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdTruemper, Monika: ”Bathing in the Sanctuaries of Asklepios and Apollo Maleatas at Epidauros”. Teoksessa Avramidou, Amalia & Demetriou, Denise (toim.): Approaching the Ancient Artifact. Representation, Narrative, and Function, s. 211–231. (A Festschrift in Honor of H. Alan Shapiro) Berlin: De Gruyter, 2014. Teoksen verkkoversio.
