Roosin vanhemmat olivat pääpostitirehtööri Adolf Wilhelm Roos sekä hänen vaimonsa Sophie o.s. Nordenfalk,[1] ja hänen äidinisänsä oli oikeusministeri Johan Nordenfalk. Lapsuuden kesät vietettiin isoäiti vapaaherratar Maria Nordenfalkin luona Blekhemin kartanossa.
Hän opiskeli Högre lärarinneseminarietissa vuosina 1879–1881 ja oli Ord och Bild -lehden toimitussihteeri vuosina 1898–1902 sekä puheenjohtaja Nya Idun -seurassa Tukholmassa 1898–1905. hän oli Författarföreningenin puheenjohtaja vuodesta 1904. Hän julkaisi novelleja, runoja, lastenkirjoja ja uskontotieteellisiä kirjoituksia.[1]
Jo Verdandi-aikakauslehden artikkelissa vuonna 1884 Roos kritisoi sen ajan oppikirjoja ja Ord och Bild -lehden artikkelissa Patriotism och läseböcker 1898 hän kutsui Läsebok för folkskolan -oppikirjaa kansallisonnettomuudeksi (nationsolycka). Hän sai myöhemmin itse mahdollisuuden kirjoittaa oppikirjoja, jotka olisivat hauskoja ja mielenkiintoisia lapsille.
Tunnetuimpia ovat hänen oppikirjansa Sörgården sekä I Önnemo (teoksesta Hem och hembygd). Ne kuuluivat Läseböcker för Sveriges barndomsskolor -sarjaan, joka oli Alfred Dalinin ja Fridtjuv Bergin julkaisema.
Roos kirjoitti myös lastenlauluja, kuten Blåsippan ute i backarna står sekä Tre små gummor. Hän kirjoitti myös näytelmäkirjallisuutta ja lyhyitä historiallisia satunäytelmiä lapsille.
Koska hänen isänsä oli Kungliga postverketin johtaja, kirjattiin Ruotsin ensimmäinen Postsparbankin pankkikirja Anna Maria Roosille.
Kaksi Roosin kirjaa ja muutamia lauluja on suomennettu.
Teokset
Runokokoelmat
I gryningen (1894)
Aderton år (1902)
Novellit ja kertomukset
Tysta djup (1895)
Sagan om den sköna prinsessan Li-Hang-Tse och andra berättelser (1899)
Gustav Vasas äventyr i Dalare (1914) Kustaa Vaasan seikkailut Taalainmaassa, suom Aune Lindström 1924.
Kop kop. Satu pienestä eukosta ja eläimistä metsässä, suom. Elli-täti 1920.
Lapsille suunnattu draama
Lekar och sagospel (1915)
Ur svenska historien (1915)
Jockum och de båda trollen (1916)
Arabia land och andra sagospel (1937)
Oppikirjat
Hem och hembygd. 1:a skolåret: Sörgården (1912)
Hem och hembygd. 2:a skolåret: I Önnemo (1912)
Förövningar till fullständigande av de första läsövningarna i Sörgården (1913)
Önnemofolk: berättelser och visor (1917)
Sörgården: första skolåret (1936)
I Önnemo: andra skolåret (1937)
Med Sörgårdsbarnen och deras vänner: en bredvidläsningsbok för de båda första skolåren (1937)
Lähteet
Lindell, Ebbe (1999). Gam-la läs-lä-ror. Malmö skolmuseums utgåva, 1103-209X ; 23. Malmö: Malmö skolmuseum. sid. 81-106
Löfgren, Eva Margareta (1996). ”Historien om Sörgården.”. Från Sörgården till Lop-nor / Bo Ollén, red. (Stockholm : Carlsson, 1996): sid. 188-239, 246-247 : ill.
Boman, Ulla (2005). Landskapsbilden på Sörgården och ui Bullerbyn, positiva och negativa värderingar. Uppsala: Sveriges lantbruksuniv
Bäckström, Ann-Sofie (2006). Barnvisans kvinnliga pionjärer: en kollektivbiografisk studie ur ett genusperspektiv om en grupp kvinnor som författade, illustrerade och komponerade barnvisesamlingar 1885-1922. C-uppsats, Luleå tekniska universitet, 1402-1773 ; 2006:164. Luleå: Luleå tekniska universitet/Industriell ekonomi och samhällsvetenskap/Samhällsvetenskap
Englund, Boel (2008). ”Barnet som nisch”. Rätten till ordet : en kollektivbiografi över skrivande Stockholmskvinnor 1880-1920 (2008): sivut 137-174
Helander, Karin (2011). ”Sagospelstraditionen och Anna Maria Roos 'Arabia land'”. I litteraturens underland : festskrift till Boel Westin (2011): sivut 200-211
Lindström, Ingegerd (1989). Anna Maria Roos: inte bara Sörgården : ett reportage bland böcker och brev = Anna Maria Roos : a reportage from books and letters. Skrifter / utgivna av Svenska barnboksinstitutet
Lindström, Ingegerd (1984). ”Sörgårdens Anna Maria Roos botade sjuka med handpåläggning”. Läkartidningen 81(1984):51,: sivut 4843-4845
Nordlinder, Eva (2000). ”Roos, Anna Maria.”. Svenskt biografiskt lexikon (Stockholm : Svenskt biografiskt lexikon, 1918-) Bd 30,: sivut 335-339
Aiheesta muualla
Wikisourcesta löytyy Anna Maria Roosin teoksia Anna Maria Roos(ruotsiksi)
