Anjalan rukoushuonekunta on perustettu Elimäelle vuonna 1692. Kappeliseurakunnaksi se muodostui vuonna 1789 ja itsenäistyi 1863.[3] Itäuusmaalainen Anjalan kunta kuului Uudenmaan lääniin, mutta 1949 se yhdistettiin pääasiassa Viipurin läänin länsiosasta 1945 perustettuun Kymen lääniin. Sen väkiluku 1944 oli 3 974 henkilöä.
Anjalan kunta yhdistettiin vuonna 1975Sippolan kunnan kanssa Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli 1977 kaupunki. Vuonna 2009 kunnan alueesta tuli muun Anjalankosken kanssa osa Kouvolaa.
Kymijoessa entisten Anjalan ja Sippolan kuntien rajalla on Ankkapurha (Anjalankoski), jonka pituus oli 850 metriä ja pudotus 8,1 metriä.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Anjalan taajamat olivat kirkonkylä (2 202 asukasta) ja Ummeljoki (1 414 asukasta). Lisäksi Sippolasta Inkeroinen ulottui 21 asukkaan ja Myllykoski 13 asukkaan verran Anjalan puolelle.[5]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Anjalan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Anjalan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Anjalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[9]
Wreden suvun hautausmaa Sihvakan lammen ja Kirkkovuoren välisessä notkelmassa
Ranta-Pukin kievarimuseo (Anjala-Seura ry)
kuninkaankuoppa Kirkkovuoren Kymijoelle avautuvalla kallioseinämällä, pääsy hyvin kapean kielekkeen kautta. Seinämään hakattu kirjaimet "A.A.", perimätiedon mukaan joku Kustaa III:n henkivartijoista
↑Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 41. Porvoo: WS, 1967.
↑Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 10.4.2013.