Anatoli Pavlovitš Rjabov (ven. Анатолий Павлович Рябов; 16. huhtikuuta 1894, Itšalkin piiri, nykyinen Mordvan tasavalta – 23. toukokuuta 1938, Saransk) oli ersäläinen kielitieteilijä, professori, opettaja ja mordavalaisten kansallistunnon uudelleenkohottaja.[1][2]
Rjabov syntyi talonpojan perheeseen. Hän meni kouluun, mutta lopetti opintonsa isänsä kuolemaan. Vuonna 1912 hän aloitti filologian opinnot. Hän valmistui vuonna 1916 opiskeltuaan latinaa, englantia ja äidinkielensä sukukieliä viroa ja suomea. Kun hän oli työskennellyt neljä vuotta opettajana, hän alkoi järjestellä ersän ja mokšan kielten kouluopetusta. Vuonna 1923 Rjabov oli perustamassa mordavalaisten Sõrgozema-seuraa (suom. 'Herääminen'), jonka toimintaan liittyi myös kuorolaulantaa. Kuoroa johti Rjabov, ja radioesiintymisensä jälkeen kuoro sai valtavasti ihailijakirjeitä muilta mordvalaisilta ympäri Neuvostoliittoa.[1]
Mordvan tasavallan perustamisen jälkeen Saranskiin avattiin pedagoginen instituutti, jonne Rjabov siirtyi työskentelemään jättäen kuorotoiminnan. Ajan kuluessa Rjabov ansioitui erityisesti ersän kielen tuntijana ja kehittäjänä.[1]
Liiallinen aktiivisuus ersän kielen ja kulttuurin parissa kiinnitti kuitenkin NKVD:n huomion. Kesäkuun 5. päivä vuonna 1937 Rjabovista annettiin pidätysmäräys. Myös Anatolin vaimo pidätettiin. Heitä syytettiin vakoilusta Suomen ja Viron hyväksi. Anatoli Rjabov teloitettiin 23. toukokuuta 1938 osana Stalinin vainoja, joissa teloitettiin myös muuta mordvalaisälymystöä. Hänen hautapaikkansa on tuntematon.[1]
Rjabovin syntymäpäivää on juhlittu Virossa ersän kielen päivänä vuodesta 1998 alkaen.[2] Suomessa päivää ovat juhlistaneet M. A. Castrénin seura ja Sukukansojen ystävät vuodesta 1999 alkaen.[3]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
