Amfiaraos oli myyttinen heeros ja Argoksen kuningas, jonka uskottiin olleen tietäjä ja parantaja, ja joka tuli myytissä maan nielaisemaksi. Tämän kultti perustettiin klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Oropoksen Amfiaraion oli sen pääkulttipaikka. Kultin suosio kasvoi ajan myötä. Paikalle tuli suuri määrä pyhiinvaeltajia ja potilaita sekä saamaan ennustuksia että hakemaan parannusta sairauksiin. Pyhiinvaeltajat myös nukkuivat pyhäköllä, jotta heidän unensa tulkittaisiin.[2][5]
Amfiaraionin hallinnasta kiistelivät Ateena ja Theba. Alun perin se oli muun Oropoksen tavoin osa Boiotiaa ja thebalaisten hallinnassa, ja koko kultti saattoi olla thebalaista alkuperää. Myöhemmin pyhäkköalue vaihtoi usein omistajaa. Lopulta se päätyi muun Oropoksen mukana pysyvästi ateenalaisille 300-luvulla eaa. sen jälkeen kun Filippos II oli voittanut thebalaiset. Oropoksesta ei kuitenkaan koskaan tullut yhtä Attikan demoksista.[3][5]
Alun perin paikalla oli lähinnä pyhä lähde sekä alttari. 300-luvulla eaa. rakennettiin pieni temppeli ja 200-luvulla eaa. suurempi temppeli. Amfiaraoksen lisäksi paikalla uhrattiin myös muun muassa Iasolle, Panakeialle, Apollonille ja Hygieialle, jotka kaikki liittyivät terveyteen tai parantamiseen, sekä Herakleelle, joka liittyi voimaan ja urheiluun. Pausanias kuvaa, että pyhiinvaeltajat suorittivat paikalla uhrin, jossa uhrattiin pässi kaikille paikan jumalille. Sitten pyhiinvaeltaja nukkui yönsä pyhäkössä pässin taljan päällä. Ennustusten ja parantamiseen liittyvien ohjeiden odotettiin tulevan yöllä unessa.[2][3][5]
Amfiaraokselle omistettua Amfiaraia-juhlaa juhlaa vietettiin paikalla joka neljäs vuosi. Siihen liittyi urheilukilpailut sekä hevosurheilukilpailut. Aristofanes kirjoitti kadonneen komedian Amfiaraos (414 eaa.), jossa viitataan paikan kulttiin.[2][3] Myös Ateenassa ja Rhamnuksessa oli vähemmän tunnetut Amfiaraionit.[6]
Amfiaraionin pyhäkköalue sijaitsee metsäisillä kukkuloilla sijaitsevassa rotkossa noin kolme kilometriä pohjoiseen antiikin Oropoksen kaupungin linnoitetusta paikasta.[2] Paikka on linnuntietä noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Markópoulo Oropoún kaupungista, noin kaksi kilometriä länteen Kálamoksen kylästä ja noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Ateenan keskustasta.[4] Sijainti rotkossa liittyi todennäköisesti siihen, että Amfiaraos oli ktooninen jumaluus.[3]
Amfiaraokselle omistettu temppeli sijaitsi rotkon pohjoisrinteessä. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja sen etupuolella oli kuusi pylvästä. Temppelissä oli Amfiaraoksen kulttikuva. Temppelin edessä oli pyhä lähde sekä alttari, joka oli omistettu Amfiaraoksen lisäksi useille muille jumaluuksille. Alttarin vieressä oli pieni puolikaarenmuotoinen alue uhritoimitusten seuraamista varten. Temppelin pohjoispuolella sijaitsi vanhempi, pieni Amfiaraoksen temppeli, joka oli rakennettu noin vuonna 380–300 eaa.[3][8][9]
Rotkon pohjoisrinteessä sijaitsi myös pitkä stoa eli pylväshalli, jota käytettiin osana Amfiaraoksen kulttiin liittyneitä ennustus- ja parantolatoimintoja. Paikalle saapuneet pyhiinvaeltajat ja potilaat nukkuivat stoassa toivoen saavansa yön aikana enneunia, jotka edesauttaisivat parantumista. Stoa oli rakennettu noin vuonna 360–358 eaa. Sen pituus oli noin 108,8 metriä ja sen julkisivun pylväikkö edusti doorilaista tyyliä.[10][3]
Stoan takana sijaitsi puolikaarenmuotoinen teatteri. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. ja sitä käytettiin paikalla vietyissä Amfiaraia-juhlissa. Teatterissa oli kaksikerroksinen skene eli näyttämörakennus sekä kahdeksan doorilaisen pylvään proskenion.[11]
Muut rakennukset ja löydökset
Klepsydran eli vesikellon jäänteet.
Pohjoisrinteessä temppelin ja stoan välissä sijaitsi pitkä votiivipatsaiden tasanne, joka oli tehty 300-luvulla eaa. Patsaiden jalustoista monet ovat säilyneet. Useimmat niistä ovat peräisin roomalaiselta ajalta. Tasanteen paikalla sijaitsi aiemmin varhaisempi stoa, jonka myöhempi korvasi.[12]
Etelärinteessä sijaitsivat papiston sekä pyhiinvaeltajien ja potilaiden majoitustilat. Pyhäkköalueella oli myös klepsydra eli vesikello, jota käytettiin mahdollisesti ajanottoon kilpailuissa; erilliset kylpylät miehille ja naisille; sekä stadion tai muu urheilupaikka urheilukilpailuita varten.[2][3][13]
Lähteet
↑Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἈμφιάραοςA Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
↑Van Straten, Folkert T.: Hierà Kalá: Images of Animal Sacrifice in Archaic and Classical Greece, s. 73. (Religions in the Graeco-Roman World 127) Brill, 1995. ISBN 9004102922Teoksen verkkoversio.
