Alsing Emanuel Andersen (5. helmikuuta 1893 Kööpenhamina – 5. joulukuuta 1962) oli tanskalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja Tanskan puolustusministeri vuosina 1935–1940.[1]
Andersen liittyi sosiaalidemokraattiseeen puolueeseen vuonna 1917 ja nousi kansankäräjille vuonna 1929. Hän kohosi puolueessa keskeiseen asemaan ja oli sosiaalidemokraattisen kansankäräjäryhmän puheenjohtaja vuosina 1932–1935.[1]
Vuosina 1935–1940 Andersen toimi Tanskan puolustusministerinä. Hänen johdollaan puolustusta heikennettiin voimakkaasti vuonna 1937, ja Natsi-Saksan hyökättyä maahan huhtikuussa 1940 hän yhdessä kuningas Kristian X:n ja ulkoministeri P. Munchin kanssa teki antautumispäätöksen. Vuonna 1941 hänestä tuli puolueensa puheenjohtaja. Toisen maailmansodan aikana Andersen toimi myös lyhyesti valtiovarainministerinä vuonna 1942.[1]
Sodan jälkeen Andersen joutui kohtaamaan paljon arvostelua sodanaikaisesta antautumispäätöksestä, ja hänen täytyi vuonna 1947 erota sisäministerin virasta vain reilun viikon jälkeen. Hän siirtyi tämän jälkeen sisäpolitiikasta Tanskan YK-delegaation jäseneksi ja johti sosialistista internationaalia vuodesta 1957 kuolemaansa asti vuonna 1962.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Kaarsted, Tage: Alsing Andersen Den Store Danske. 20.4.2021. Viitattu 2.7.2022. (tanskaksi)
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Muut | |
---|