Alarik "Teppa" Gummerus (4. maaliskuuta 1879 Rantsila – 4. tammikuuta 1933 Tampere) oli suomalainen insinööri ja matkakirjailija.[1][2][3]
Alarik Gummeruksen vanhemmat olivat rovasti ja valtiopäivämies Aleksanteri Gummerus ja Alma o.s. Nordlund. Hänen veljiään olivat Tampereen piispa Jaakko Gummerus, Vientirauha-lakonmurtajakaartin johtaja Martti Pihkala, urheiluvaikuttaja Lauri "Tahko" Pihkala, piirieläinlääkäri Kaarlo Gummerus ja maanviljelystalouden professori Rurik Pihkala.[2]
Gummerus suoritti lyseossa keskikoulukurssin ja Helsingin teollisuuskoulun kurssin. Hän valmistui paperiteknikoksi Chalmersin teknillisestä opistosta Göteborgissa. Gummerus työskenteli sen jälkeen paperitehtaissa Yhdysvalloissa vuosina 1901–1903.[1][2][3]
Suomeen palattuaan Gummerus oli ensin Tainionkosken tehtaiden ja sitten koneliike Aatran palveluksessa. Vuonna 1912 hän siirtyi suomalaisten Dubrovkaan lähelle Pietaria perustaman paperitehtaan palvelukseen. Pari vuotta myöhemmin Gummerus tuli Tampereelle Näsijärven Pahvitehdas Oy:n paperimestariksi, ja vuonna 1918 hänet nimitettiin tehtaan teknilliseksi johtajaksi. Tätä tehtävää Gummerus hoiti sitten kuolemaansa saakka.[1][2][3]
Gummerus teki vaimonsa Siirin kanssa kesällä 1927 kylpylämatkan Tšekkoslovakiaan Pistyanin pikkukaupunkiin. Retken päivittäisistä tapahtumista tekemiensä muistiinpanojen pohjalta hän julkaisi sitten matkakirjan Pistyanin-reissu (Arvi A. Karisto 1928).[4]
Gummerus kuoli 53-vuotiaana tammikuussa 1933. Hänet haudattiin Pihtiputaalle.[5]
Teoksia
Nimellä Teppa Gummerus:
Lähteet
- ↑ a b c Insinööri Alarik Gummerus, Aika, 06.01.1933, nro 5, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Johtaja Alarik Gummerus, Aamulehti, 05.01.1933, nro 4, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Alarik Gummerus, Suomen paperi- ja puutavaralehti : Suomen paperi-insinöörien yhdistyksen äänenkannattaja, 15.01.1933, nro 1, s. 70, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Teppa Gummerus: Pistyanin reissu, Gummerus-Pihkala suvun sukuyhdistys ry 6.2.2023
- ↑ Isännöitsijä Alarik Gummeruksen ..., Aamulehti, 10.01.1933, nro 8, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
