3D-malli alaniinimolekyylistä Alaniini eli 2-aminopropaanihappo on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta . Sen sivuketju muodostuu yhdestä metyyliryhmästä ,[ 1]
Alaniini ei ole välttämätön aminohappo. Lihassolut valmistavat sitä pyruvaatista transaminaatioreaktiolla , jossa glutamiinihappo toimii typen luovuttajana. Päinvastainen reaktio tapahtuu maksassa .
Alaniinin kemiallinen kaava on C3 H7 NO2 ja sulamispiste noin 300 °C. Alaniinillä on optisesti aktiiviset enantiomeeriset muodot L-alaniini ja D-alaniini sekä optisesti tehoton raseeminen DL-alaniini . L-alaniinin CAS-numero on 56-41-7, D-alaniinin CAS-numero on 338-69-2 ja DL-alaniinin CAS-numero on 302-72-7.
L-alaniinia esiintyy monissa kasveissa ja elintarvikkeissa . D-alaniini esiintyy esimerkiksi bakteerisolujen seinämissä.[ 2] silkin fibroiinissa , gelatiinissa ja maissin prolamiinissä tseiinissä , joista sitä saadaan hydrolyysillä .[ 3]
Alaniinia koodaavat lähetti-RNA :ssa yhdistelmät GUU, GUC, GUA ja GUG.[ 4]
Alaniinillä on myös isomeeri 3-aminopropaanihappo eli β-alaniini.
Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka . (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6
Viitteet
↑ Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka , s. 10. (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6 ↑ *Food Component Database (FooDB): L-Alanine (englanniksi)
↑ Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä , s. 619. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3 ↑ Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka , s. 23. (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6
Aiheesta muualla
