Alan Sillitoe (4. maaliskuuta 1928 Nottingham, Iso-Britannia – 25. huhtikuuta 2010 Lontoo, Iso-Britannia) oli brittiläinen kirjailija. Hän kuului brittikirjallisuudessa 1950-luvun ”nuoriin vihaisiin miehiin”.[1]
Sillitoe syntyi työväenluokkaiseen perheeseen. Hän liittyi vuonna 1946 Kuninkaallisiin ilmavoimiin, mutta sairastui Malaijin niemimaalla tuberkuloosiin. Saatuaan vapautuksen armeijasta hän omistautui kirjoittamistyölleen. Sillitoe oli naimisissa yhdysvaltalaisen kirjailija Ruth Fainlightin kanssa, ja parilla on kaksi lasta.
Kirjailijanura
Sillitoen tuotannossa olivat alkuun aineksina anarkismi, sosialismi, luokkavastakohtaisuudet ja seksi, mutta myöhemmin korostuivat skitsofrenia ja yleensä hulluus.[2]
Sillitoe kirjoitti novelleja, romaaneja, runokokoelmia ja omaelämäkerran Life Without Armour (1995).
Sillitoen teoksista tunnetuimpia on vuonna 1958 julkaistu novelli ”The Loneliness of the Long Distance Runner”, joka sisältyy samannimiseen kokoelmaan. Klassikon maineen saaneen novellin päähenkilö ei suostu pelaamaan peliä järjestyneen yhteiskunnan ehdoin.[2] Tony Richardson on ohjannut sen pohjalta elokuvan Kaikista kapinallisin (The Loneliness of the Long Distance Runner eli Rebel with a Cause, 1962), johon Sillitoe itse teki käsikirjoituksen.
Esikoisteoksestaan Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun Sillitoe sai Author's Clubin esikoisromaanille myönnettävän palkinnon. Karel Reisz on ohjannut romaanin pohjalta elokuvan Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun.
Suomennetut teokset
- Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun, romaani, alkuteos: Saturday night & Sunday morning, suom. Erkki Haglund. Otava, 1962.
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
