Akbarin isä Humayun oli vallasta syöstynä maanpaossa kaksitoista vuotta, mutta nousi valtaan pari kuukautta ennen kuolemaansa. Kolmetoistavuotiaan Akbarin saadessa valtakunnan perinnöksi se käsitti vain pienen osan aikaisemmasta mahtavasta mogulivaltiosta. Akbar otti tavoitteekseen valloittaa vanhat alueet takaisin, ja saikin valtaansa muun muassa Kabulin, Bengalin ja Kashmirin. Hän asetti jokaiselle valtaamalleen alueelleen itselleen uskollisen kuvernöörin.[1]
Akbar ei halunnut pitää hoviaan liian lähellä Delhin juonittelijoita, vaan siirsi pääkaupungin ensin Agran lähistölle. Myöhemmin hän siirsi hoviaan kaupungista toiseen pysyäkseen paremmin perillä laajan valtakuntansa asioista. Akbar pyrki edistämään kauppaa ja järkeistämään veronkantoa.
Akbarin aikana mogulivaltiossa oli sekä hinduja että muslimeita: hindut lukumääräisenä enemmistönä, mutta muslimit hallitsevana luokkana. Hän pyrki edistämään uskonnollista suvaitsevuutta ja loi jopa sekauskonnon, Din-i Ilahin, joka yhdisteli molempia oppeja sekä zarathustralaisuutta ja kristinuskoa. Uskonnosta muotoutui vain eräänlainen Akbarin henkilökultti, ja se katosi hänen kuoltuaan. Islaminuskoinen Akbar otti vaimoikseen myös useita hinduprinsessoita, mutta tähän oli ilmeisesti lähinnä poliittiset syyt.
