Borasisin seuralainen Pabu on siihen itseensä verrattuna varsin suurikokoinen, ja täten ne muodostavatkin yhdessä kaksoispikkuplaneetan. Borasisi ja Pabu kiertävät toistensa ympäri elliptisillä radoilla, joiden inklinaatio ekliptikaan nähden on noin 54°. Borasisin Aurinkoa kiertävän radan inklinaatio on kuitenkin hyvin pieni, vain noin 0,56°. Systeemin massa on 3,7 +/-0,4 x1018 kg (Borasisin arviolta (3,433 ± 0,027) x 1018 kg ja Pabun (1,34 ± 0,27) x 1018 kg), tiheys noin 1000 kg m-3 ja albedo 477 nanometrissä 0,12 +/-0,01.[1][4][5][6][7]
↑K. S. Noll, D. C. Stephens, W. M. Grundy, I. Griffin: The Orbit, Mass, and Albedo of Transneptunian Binary 1999 RZ253. Icarus, 2004, 172. vsk, nro 2, s. 402–407. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
↑W. M. Grundy, K. S. Noll, F. Nimmo, H. G. Roe, M. W. Buie, S. B. Porter, S. D. Benecchi, D. C. Stephens,
H. F. Levison, J. A. Stansberry: Five new and three improved mutual orbits of transneptunian binaries. Icarus, 2011, 213. vsk, s. 678–692. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)