Hobart (mugazo anglijan kelel, virktas [ˈhoʊbɑːrt]) om Avstralijan lidn da valdmeriport. Se sijadase Tasmanii-saren suvipäivnouzmas, om Tasmanii-štatan administrativižeks keskuseks.
Istorii
Eländpunktan aluz om pandud vn 1804 20. päiväl uhokud (kahtendeks Sidnein jäl'ghe) kuti türm Suren Britanijan ogernikoiden täht. Nimitihe Britanižen imperijan soda- da kolonijoiden azjoiden ministran Hobart-lordan oiktastuseks, ezmäi Hobart Town, Hobarton. Hobart sai «siti»-statusad vn 1842 21. päiväl elokud.
Nügüd'aigan lidn om laivansauvomižen edheotandoiden päsija, rahvahidenkeskeižen turizman järed keskuz, laivoiden oigendusen keskuz Antarktidha. Ende Hobart oli kitoiden samižen päižeks portaks.
Geografijan andmused
Hobart sijadase Deruent-jogen (angl.: Derwent) estuarijan randoil. Kunanii/Vellington-mägi seižub 15 km päivlaskmha lidnan azjaližes keskusespäi, mägenpä om 1271 m ü.m.t. kortte.
Klimat om ven valdmeren. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz. Voden keskmäine lämuz om +12,6 C°, tal'vkun-keväz'kun +16,2..+17,9 C°, kezakun-elokun +8,9..+9,7 C°. Maksimaline registriruidud lämuz om +41,8 C° (viluku), minimaline — −2,8 C° (kezaku, heinku), mägen päl — −9,1 C°. Kezaaigan minimum om +3,3 C° (tal'vku, viluku), tal'vaigan maksimum om +24,5 C° (eloku). Voib panda halad semendkus-redukus. Paneb sadegid 566 mm vodes, läz tazomäras kuidme, enamba elokus-tal'vkus (51..63 mm kus), vähemba uhokus-keväz'kus (37..38 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 58..64 % röunoiš semendkus-heinkus, 49..53 % sügüz'kus-keväz'kus.
