Ovtâstum staatâi kongres tuhhiittij Nasa vuávám ISS-komovuotâsajattuv huksiimân ive 1984. Nasa usâškuođij tállán ohtsâšpargokuoimijd, já ovdâmerkkân Kanada, Jaapaan já maaŋgah Euroop enâmeh servii projektân. Ive 1993 meid Ruoššâ poođij fáárun, mii ovdedij nuorttâ- já viestârenâmij koskâvuođâ kolmâ suáđi maŋa. ISS vuolgâttui Eennâm juurrâmrađan ive 1999, já tot lii lamaš almaidittum ive 2000 rääjist.[1]
Huksim
ISS-komovuotâsajattuv uásih huksejuvvojii sierâ. Stuárráámus uási sajattuvvâst huksejui iivij 1998–2011, já uđđâsumos mooduul kiddejui sajattâhân ive 2021. Ive 2024 ISS-komovuotâsajattuv massa lâi paijeel 400 000 kiillud, já ton kukkodâh lâi 109 meetterid, ađai aalmugijkoskâsâš komovuotâsajattâh lâi kuhheeb ko jyelgipállukieddi. Tot juurâi pirrâ Eennâm tagaráin liävttoin ko 28,98 km/h. ISS-komovuotâsajattuv huksim maavsij suullân 140 miljard eurod.[1][2]
