Joukkomurhan näyttämönä toiminut ”ystävänpäivän verilöylyn seinä” rekonstruoituna Las Vegasin mafiamuseossa.
Ystävänpäivän verilöyly (engl.Saint Valentine’s Day Massacre) oli ChicagossaYhdysvalloissa14. helmikuuta1929 tapahtunut verilöyly, joka liittyi kieltolain aikana laitonta alkoholintrokausta harjoittaneiden rikollisjengien keskinäiseen kilpailuun ja jossa surmattiin seitsemän ihmistä. Ystävänpäivän verilöylystä on tullut yksi Chicagon väkivaltaisen kieltolakiajan symboleista.[1] Rikos on virallisesti edelleen selvittämätön, mutta verilöylyn järjestäjäksi on yleisesti oletettu mafiajohtajaAl Capone.[2]
Verilöyly tapahtui Chicagon North Sidessa osoitteessa 2122 North Clark Street sijainneessa autotallissa, joka oli George ”Bugs” Moranin johtaman North Siden jenginä tunnetun rikollisryhmän kokoontumispaikka. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta noin kello 10.30 paikalle saapui poliisiautolla neljä poliiseiksi tekeytynyttä miestä, kaksi heistä poliisiunivormuissa. He teeskentelivät tulleensa suorittamaan ratsiaa, määräsivät paikalla olleet Moranin miehet seisomaan riviin kasvot seinää vasten ja ampuivat heidät siihen paikkaan kahdella Thompson-konepistoolilla ja yhdellä haulikolla.[3][1][2] Verilöylyssä sai surmansa seitsemän miestä: jengiläiset Adam Heyer, Frank Gusenberg, Pete Gusenberg, Albert Weinshank ja James Clark sekä heidän seurassaan olleet optikko Reinhardt H. Schwimmer ja automekaanikko John May.[1][3] Moran itse oli tapahtuma-aikaan vasta matkalla autotallille ja saapui sinne muutamia minuutteja verilöylyn jälkeen, myöhässä sovitusta tapaamisajasta, mikä luultavasti pelasti hänen henkensä. Frank Gusenberg oli vielä elossa poliisin saapuessa paikalle ja kuoli vasta kolme tuntia myöhemmin sairaalassa, mutta hän ei suostunut kertomaan mitään tapahtuneesta ennen kuolemaansa.[2][3] Tapahtumien kulku pääteltiin ulkopuolisten silminnäkijöiden lausunnoista.[2]
Epäilyt Al Caponen osallisuudesta
Al Capone vuonna 1930.
Chicagossa tapahtui 1920-luvun lopulla runsaasti kieltolakirikollisuuteen liittyneitä murhia; pelkästään vuonna 1929 niissä tapettiin 64 ihmistä.[2] Kuuluisin rikollisjohtajista oli italialaistaustainen Al Capone, joka johti niin sanottua South Siden jengiä ja sai haltuunsa suuren osan kaupungin rikollisesta liiketoiminnasta raivaamalla kilpailijat tieltään. Kilpailevaa North Siden jengiä johtanut Moran puolestaan oli irlantilaistaustainen.[2][4] Moran syytti julkisesti Caponea ystävänpäivän verilöylyn järjestämisestä, mutta Capone kiisti kaiken.[2] Verilöylyn aikaan Capone oli ollut Miami BeachissäFloridassa. Poliisi epäili Caponen apuria Jack McGurnia, jota vastaan nostettiin syyte, mutta McGurnin naisystävä antoi hänelle alibin koko päivälle. Näytön puuttuessa juttu ei edennyt oikeuteen.[5][2] McGurn murhattiin chicagolaisessa keilahallissa vuonna 1936, mitä väitettiin kostoksi ystävänpäivän verilöylystä.[6]
Joulukuussa 1929 verilöylyssä käytetyt konepistoolit löydettiin MichiganinStevensvillestä poliisin tehdessä kotietsinnän apulaissheriffin murhaan syyllistyneen ammattirikollisen Fred Burken piilopaikkaan.[7][8][9] Burke oli alkujaan kuulunut Saint Louisin pahamaineiseen ”Egan’s Rats” -jengiin ja asunut 1920-luvun lopulla Chicagossa, jossa hänellä oli ollut yhteyksiä Caponeen.[9] Burke saatiin kiinni vuonna 1931, mutta hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen poliisin murhasta Michiganissa eikä hän siksi koskaan päätynyt syytteeseen Chicagon verilöylystä.[9][10] Suositun teorian mukaan verilöylyn suorittivat Burke ja nimellä ”American Boys” kutsuttu joukko saintlouisilaisia rikollisia Caponen tilauksesta. Byron Bolton -niminen ilmiantaja nimesi vuonna 1935 poliisille verilöylyn väitetysti suorittaneet viisi miestä: Burke, Fred Goetz, Gus Winkeler, Raymond “Crane Neck” Nugent ja Bob Carey. Heistä kaikki paitsi Burke oli surmattu eri yhteyksissä vuosina 1930–1934.[10] Burke kuoli vuonna 1940 vankilassa.[9]
Vaikka Caponen yhteyttä ystävänpäivän verilöylyyn ei saatu osoitettua, se vaikutti ratkaisevasti hänen asemaansa. Siihen saakka hän oli ollut Chicagossa melko suosittu hahmo, mutta brutaalin verilöylyn herättämä valtava huomio käänsi yleisen mielipiteen jyrkästi häntä vastaan.[11] Se pakotti myös liittovaltion viranomaiset ryhtymään tarmokkaampiin toimiin Caponea vastaan. Hän sai myöhemmin samana vuonna ensimmäisen vankeustuomionsa luvattomien aseiden hallussapidosta, ja vuonna 1931 lopulta 11 vuoden vankeustuomion veronkierrosta.[2][11]
Jälkimaine
Ystävänpäivän verilöyly on aiheena monissa kieltolakiajan rikollisuutta kuvaavissa elokuvissa. Roger Corman on ohjannut siitä elokuvan Chicagon verilöyly (1967) ja se on kuvattu myös Cormanin tuottamassa elämäkertaelokuvassa Al Capone (1975). Muun muassa elokuvissa Arpinaama (1932) ja Piukat paikat (1959) nähdään ystävänpäivän verilöylyn innoittamat mafiateloituskohtaukset.[12]
Tiiliseinä, jota vasten verilöyly suoritettiin, on vuodesta 2012 ollut uudelleenrakennettuna Las Vegasissa sijaitsevassa Mob Museum -rikosmuseossa. Alkuperäinen autotalli purettiin vuonna 1967, mutta eräs yrittäjä säilytti seinätiilet, joissa on yhä nähtävissä luodinreikiä.[13]
