Yrjö Somersalo

Yrjö Aleksander Somersalo, sukunimi vuoteen 1906 Sommer (10. helmikuuta 1886 Tampere – 24. helmikuuta 1942 Tampere) oli suomalainen filosofian maisteri, pankkiiriliikkeen omistaja ja liikemies.^[1]

Yrjö Somersalon vanhemmat olivat kauppaneuvos Arthur Sommer ja Lydia Johansson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Tampereen reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1910 ja filosofian maisteriksi 1921.^[1] Somersalo oli mukana jääkäriliikkeen käynnistämisessä ja oli mukana siinä Tukholmaan alkuvuodesta 1915 lähteneessä valtuuskunnassa, johon kuuluivat hänen lisäkseen Pehr Norrmén, R. Numelin, Rolf Pipping, Runar Appelberg, Väinö Tiiri, Yrjö Ruuth (myöh. Ruutu) ja H. Zilliacus.^lähde?

Somersalo perusti vuonna 1916 oman pankkiiriliikkeensä avoimena yhtiönä, ja vuonna 1918 siitä muodostettiin Yrjö Somersalo & K:i Osakeyhtiö, jota Somersalo johti kevääseen 1920 saakka. Pankkiiriliikkeen ohella hän harjoitti valuutta-, elintarvike-, puutavara- ja autokauppaa. Somersalo pakeni^selvennä Yhdysvaltoihin keväällä, 1920 ja hänen pankkiiriliikkeensä meni konkurssiin toukokuussa 1921. Hän menetti Helsingin pörssin jäsenyytensä keväällä 1920 Oy Transcontinental Ab:n konkurssin seurauksena. Tämä yhtiö oli perustettu 1919 harjoittamaan laajaa tuonti- ja vientikauppaa Suomessa, Baltian maissa ja Venäjällä. Somersalo palasi Suomeen 1930-luvun alussa oltuaan Yhdysvalloissa yhdeksän vuoden ajan.^{[2][3][4][5][6]} Yhdysvalloissa Somersalo oli ollut radioteollisuuden palveluksessa ja toiminut erään radioyhtymän yli-insinöörinä.^[7]

Yrjö Somersalo toimi IKL:n Ajan Suunta-lehden avustajana siinä vaiheessa kun hänen veljensä everstiluutnantti Arne Somersalo oli lehden päätoimittajana. Oman kertomansa mukaan hän kirjoitti vuonna 1934 lehteen 72 pääkirjoitusta. Somersalo julkaisi 9. helmikuuta 1936 Uusi Suomi-lehdessä mielipidekirjoituksen, jossa hän arvosteli kovin sanoin "klikiksi" kutsumaansa IKL:n johtoa muun muassa Arne Somersalon erottamisesta ja vaatimuksista erottaa Elias Simojoki puolueesta Viron vallankaappaushankkeen vuoksi. ^[8][9]

Yrjö Somersalo oli naimisissa 1919–1922 Birgit Emelie Norrménin (1900–1989) kanssa.^[1] Heidän tyttärensä Eva Marianne Somersalo (1920–2021) oli naimisissa toimittaja Erik Lodeniuksen kanssa.^lähde?

Yrjö Somersalolla oli viisi sisarusta, jotka kaikki suomensivat sukunimensä Somersaloksi vuonna 1906:

• Eva Somersalo (1883–1956) kotitalous- ja käsityöopettaja, toimittaja, kokoomuksen kansanedustaja
• Ensi Elias Somersalo (1884–1927) diplomi-insinööri ja kirjailija
• Aili Maria Somersalo (1887–1957) sairaanhoitaja ja lastenkirjailija.
• Artturi Somersalo (1889–1973) agronomi, maanviljelijä ja vuoden 1918 jälkeen liikemies
• Arne Sakari Somersalo (1891–1941) everstiluutnantti, IKL:n kansanedustaja, Ajan Sana -lehden päätoimittaja

Lähteet

1. Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 28941 (Arkistoitu – Internet Archive)
2. Täydentäviä yhtiötietoja: Yrjö Somersalo & K:i Osakeyhtiö, Pörssitieto G. Kock
3. Helsingin Pörssin kaikki jäsenet 1912-84, Pörssitieto G. Kock
4. Uusi suuryhtymä liike-elämässämme, Uusi Suomi, 7.5.1919, nro 103, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
5. Yrjö Somersalo & K:i mainos, Suomen Kuvalehti, 19.4.1919, nro 16, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
6. Yhteisedun syrjäyttäminen yksilöiden kiihkeässä omanedun tavoittelussa saattanut Yhdysvallat nykyisiin vaikeuksiin, Suomenmaa, 11.3.1933, nro 59, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
7. Yrjö Somersalo: Yleisradiokysymys umpikujassa, Uusi Suomi, 26.2.1934, nro 55, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
8. Yrjö Somersalo: Karjalan Suunta ja sanomalehtimoraali, Uusi Suomi, 9.2.1936, nro 38, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
9. Itsekeskeinen klikkihenki on vallitsevana piirteenä ikl:ssä. Agron. Yrjö Somersalo julkaissut eilisessä U.S:ssä kirpeän arvostelun ikl:n politiikasta, Ilkka, 10.2.1936, nro 39, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot