Yrjö Rosola

Helsingin 400-vuotismuistomerkki vuodelta 1950 on kaksiosainen.

Kustaa Vaasan tyylitelty profiilireliefi.

Korkokuva Helsingin asemakaavasta vuosina 1550–1640.

Yrjö Rosola, ent. Rosvall (27. marraskuuta 1904 Helsingin pitäjä^[1] – 2. helmikuuta 1989 Helsinki^[2]) oli suomalainen kuvanveistäjä ja lasitaiteilija.

Henkilöhistoria ja ura

Yrjö Rosolan vanhemmat olivat puuseppä Robert Werner Rosvall ja Vilhelmiina Suominen ja puoliso vuodesta 1936 mainospiirtäjä Hilkka Aina Margareta Lavi.^[1] Rosolan taiteilijan ura alkoi 1920-1930-lukujen vaihteessa. Hän kirjoittautui 17-vuotiaana Taideteollisen keskuskouluun kuvanveistolinjalle ja jo opiskeluvaiheessa hänestä tuli opettajansa Gunnar Finnen apulainen. Yhteistyötä kesti kymmenen vuotta. Yrjö Rosola oli mukana muun muassa Topeliuksen muistomerkin luomisessa ja Eduskuntatalon koristelutöissä. Rosola oli Taideteollisen oppilaitoksen yliopettaja vuodesta 1958^[3]. Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun Rosola kävi 1931–1932 ja teki useita opintomatkoja Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla.^[1] Rosola tuli tunnetuksi lasin reliefikoristelijana ja monumentalistina, hänen töitään oli esillä näyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla. Rosolan huomattava muovailun ja veiston opettajan ura kesti 1930-luvulta aina vuoteen 1970 asti. Rosola oli Suomen kuvanveistäjäliiton ja Ornamon kunniajäsen.^[2]

Teoksia

Pakilan kirkon alttarireliefi

Rosola suunnitteli Pakilan kirkkoon alttarireliefin, jonka aineena on Hyvä Paimen. Reliefi valmistui jo edellisenä vuonna ja oli paikoillaan alttariseinällä kirkon ensimmäisessä jumalanpalveluksessa jouluna 1949. Reliefi oli vaalea ja sen taustaseinä oli sininen. Teos sai sivuvaloa alttarisyvennyksessä olleesta ikkunasta. Kun Pakilan kirkkoa eli nykyistä Hyvän Paimenen kirkkoa laajennettiin 2000-luvun alussa, vanhan kirkkosalin alttariseinä joutui purettavaksi. Vanha kirkkosali tulisi toimimaan seurakuntasalina ja sen erottaisi uudesta kirkkosalista siirtoseinä. Reliefiä ei voinut siirtää ehjänä, mutta sen haluttiin säilyvän. Akateemikko Juha Leiviskä ratkaisi ongelman siten, että reliefistä tehtiin muotti, jolla se valettiin uudelleen ja sijoitettiin vanhan alttariseinän vierelle vanhan kirkkosalin sivuseinälle. Kun Hyvän Paimenen kirkon kirkkosalin ja seurakuntasalin välinen siirtoseinä on auki, näkyy Hyvä Paimen -reliefi kirkkosaliin ja se saa sivuvaloa uuden kirkkosalin alttariseinän ikkunoista. Reliefin tähtien kultaus on uutta, vanhassa Pakilan kirkossa niitä ei oltu kullattu.^[4]

Muita teoksia

• IIsalmen kirkon saarnatuolin puuveistokset (1934)^[1]
• Suomen Pankin Tampereen konttorin lasireliefit (1944)^[1]
• Kulutusosuuskuntien Keskusliiton hallintoneuvoston kokoussalin puuveistokset (1945)^[1]
• Lastenklinikan lasireliefit (1946)^[1]
• Ahlaisten sankaripatsas, Ahlaisten kirkolla (1949)
• Pyhärannan sankaripatsas, Pyhärannan kirkolla (1948)
• Sallan kirkon lasireliefit (1949)^[1]
• Helsingin 400-vuotismuistomerkki (1950), tummanharmaa graniitti, Vanhakaupunki, Helsinki.^[5]

Valokuvia julkisista teoksista

• 
  Unohdettujen vainajien muistomerkki, 1934, Lohja.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1948, Pyhäranta.
• 
  Ahlaisten sankarimuistomerkki, 1948, Pori.
• 
  Ahlaisten sankarimuistomerkki, 1948, Pori.
• 
  Hyvä paimen, 1949, Helsinki.
• 
  Suomen Pankin toimitalon korkokuvat, Emil Filénin kanssa, 1951, Vaasa.

Lähteet

1. L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 633. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
2. Kuolleita. Taiteilija Yrjö Rosola. Helsingin Sanomat, 3.2.1989, s. 24.
3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 647
4. Pirttijärvi, Jouni: Katseet puhuttelevat Hyvän Paimenen alttarireliefissä ja Reliefin kolme ilmettä. Kehäristi-lehti, 2010, nro 2, s. 3. Pakilan seurakunta. Lehden verkkoversio. (PDF) Viitattu 21.8.2016.
5. Yrjö Rosola: Helsingin 400-vuotismuistomerkki Julkiset veistokset. Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 27.8.2018. Viitattu 6.1.2016.