Wilhelm Rosenlew syntyi aateliseen Rosenlewin sukuun. Hänen isänsä oli porilainen kauppias Carl Fredrik Rosenlew (1797–1852). Teollisuusyrityksen W. Rosenlew & Co. hän perusti yhdessä J. G. Holmbergin kanssa vuonna 1853.[1] Myöhemmin Rosenlewin veli Carl Rosenlew (1833–1899) tuli mukaan yritykseen ja Holmberg jättäytyi sen ulkopuolelle. Rosenlew kasvoi nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teollisuusyrityksistä etenkin sahateollisuuden siivittämänä. Teollisuusuransa ohella Rosenlew toimi Suomen Yhdyspankin Porin-konttorin johtajana vuodesta 1866 vuoteen 1874. Suomen Pankin tilintarkastajana hän työskenteli vuosina 1885–1891. Vuonna 1891 hänet nimitettiin pankkivaltuusmieheksi.[2]
Liike-elämän lisäksi Wilhelm Rosenlew kunnostautui Porin kunnallispolitiikassa. Hän istui Porin kaupunginvaltuustossa 17 vuotta toimien joitakin jaksoja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Rosenlew oli vaikuttamassa siihen, että Poriin perustettiin ruotsinkielinen yhteiskoulu Björneborgs svenska samskola. Hän myös tuki ruotsinkielisiä sanomalehtiä, kuten Björneborgs Tidningiä, joka oli jonkin aikaa Rosenlew-yrityksen omistuksessa.[2]
Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III antoi Rosenlewille kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1885 ja Valkoisen Kotkan Ritarikunnan toisen luokan ritarimerkin vuonna 1888.[3]