Vladislav Josifovitš Ravdonikas (ven. Владисла́в Ио́сифович Равдоника́с, 27. marraskuuta 1894 Tihvinä – 28. marraskuuta 1976 Leningrad, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen arkeologi ja historiantutkija.[1]
Vladislav Ravdonikas opiskeli Pietarin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa ja työskenteli vuodesta 1928 lähtien Neuvostoliiton tiedeakatemian antropologian ja kansatieteen museossa (Kunstkamera) sekä tiedeakatemian aineellisen kulttuurin historian instituutissa. Vuodesta 1929 lähtien hän toimi myös Leningradin yliopiston opettajana ja vuodesta 1931 professorina. Vuosina 1936–1939 hän oli perustamansa yliopiston arkeologian laitoksen johtaja.[1]
Ravdonikas on tutkinut Luoteis-Venäjän kurgaanihautoja, Peurasaaren kalmistoa, muinaisvenäläistä Laatokankaupunkia sekä Äänisen ja Vienanmeren kalliopiirroksia[2]. Vuonna 1934 hänestä tuli historian tohtori ja vuonna 1946 Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen sekä Norjan tiedeakatemian jäsen[1].
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Muut | |
|---|
