Vladislav Felitsianovitš Hodasevitš (ven.Владисла́в Фелициа́нович Ходасе́вич; 1886Moskova, Venäjä – 1939Pariisi, Ranska) oli venäjänkielinen runoilija, joka oli lähtöisin puolalaisesta perheestä.[1]
Hodasevitš julkaisi runokokoelmat Molodost (1908) ja Stšaslivyi domik (1914), jotka herättivät huomiota. Hän ei kuulunut valtavirtauksiin, sen paremmin symbolismiin kuin akmeismiinkaan. Hän muutti Berliiniin 1922, ja maanpaossa hän julkaisi merkittävimmät kokoelmansa. Neuvostoliitossa hänen runonsa tulivat saataville 1986.[1]
Hodasevitšin kumppani oli Nina Berberova, jonka kanssa hän lähti Venäjältä. He päätyivät Pariisiin.[2]
Suomennettua tuotantoa
Hodasevitšin tuotannosta on näyte teoksessa Venäläinen Eros: kirjoituksia rakkauden filosofiasta (Orient Express 1992). Myös Karjala-kustantamon julkaisussa Carelia on hänen suomennettua tuotantoaan (2010: 4, s. 68-71).
Lähteet
↑ abRisto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Hodasevitš, Vladislav”, Otavan kirjallisuustieto, s. 296. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X