Rydberg aloitti uransa lehtitoimittajana kohoten Ruotsin 1850-luvun kulttuurin henkiseksi johtohahmoksi. Hänen töissään korostuivat klassinen kauneusihanne, vapaamielisyys, kulttuurihistoria ja idealismi. Kulttuurihistorian hän esitti Ruotsin goottilaisen historiankirjoituksen mukaisesti romantisoiden, vaikka historiantutkijat olivat tuolloin jo siirtyneet realistisempaan tutkimukseen. Myöhemmät naturalistit ja 1890-luvun romantikot saivat Rydbergiltä virikkeitä omiin aatteisiinsa. Hänen parhaana teoksenaan pidetään antiikin ja kristinuskon murrosta kuvaavaa romaania Viimeinen ateenalainen (1859).[1] Hän oli myös merkittävä Edgar Allan Poen tuotannon ruotsintaja. Djursholmiin on perustettu hänen nimeään kantava koulu, Viktor Rydberg Gymnasium.
Ruotsissa Rydberg tunnetaan suositun joululaulun "Gläns över sjö och strand" kirjoittajana. Sitä ei kuitenkaan ole kirjoitettu joululauluksi, vaan se sisältyi romaaniin Vapensmeden. Hägringar från reformationstiden (Aseseppä, kajastuksia uskonpuhdistuksen ajalta). Laulu tunnetaan nimellä Betlehemin tähti, ja se on Alice Tegnérin 1893 säveltämänä Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 134 ja tunnetaan Anna-Maija Raittilan suomennoksena ”Kirkkaus yllä maan”.
Rydbergin suosio Suomessa
Suomen kieleen saakka on kulkeutunut Rydbergin luomia kielikuvia, kuten ruumiillisen työn kuvaaminen Grotte-myllynä, joka vahingoittaa ihmistä.[2] Rydbergin runo Tonttu on muodostunut yhdeksi suomalaisten rakastetuimmista joululauluista. Rydbergin runoista vahvimmin suomalaisten mieleen on kuitenkin iskostunut Ateenalaisten laulu, jonka Jean Sibelius sävelsi 1899.[3]
Suomennokset
Aseseppä: kajastuksia uskonpuhdistuksen ajalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1895.
