Viitasaaren Isänmaalliset Kansalaiset

Viitasaaren Isänmaalliset Kansalaiset (käytti myös nimeä Viitasaaren Isänmaallinen Kerho) oli Viitasaarella Keski-Suomessa toiminut ryhmä. Yhdistys oli Suomen ensimmäisiä avoimesti juutalais- ja vapaamuurarivastaisia järjestöjä. Vuosina 1928–1930 kerhoa veti kunnanlääkäri Gunnar von Hertzen.^[1]

Vuosina 1930–1939 viitasaarelaiset julkaisivat seitsemän lentokirjasta, joissa varoitettiin kommunismin, juutalaisten ja vapaamuurarien aiheuttamista vaaroista. Viitasaarelaisten julkaisuille oli ominaista voimakas antisemitismi.

Ryhmään kuului useita Viitasaarella asuneita mielipiteiltään äärioikeistolaisia henkilöitä. Ryhmän perustajia olivat Viitasaaren kirkkoherra, rovasti Matti Jaakkola (1879–1955), kappalainen Heikki Halmesmäki (1891–1959), kunnanlääkäri, jääkärimajuri Gunnar von Hertzen, maanviljelijät Einar Sarlin ja Kalle Varis sekä pankinjohtaja Aapeli Tikkanen. Perustajista ainakin Jaakkola ja Halmesmäki olivat olleet mukana Lapuan liikkeen kyyditystoiminnassa. Halmesmäki toimi myös sanomalehti Sisä-Suomen päätoimittajana 1929–1930 sekä kustansi ja toimitti Viitasaaren Seutu -lehteä 1933–1944 pakinoiden lehdessä nimimerkillä Pihkurin Pekka.

Ryhmän julkaisemissa kirjasissa oli käytetty lähteinä etupäässä saksalaista vastaavaa kirjallisuutta, mutta tekstiä oli kuitenkin muokattu Suomen oloja varten. Kirjasten toimitustyöstä vastasi pääasiassa kirkkoherra Jaakkola. Ensimmäinen kirjanen nimeltä Juutalaisten osuus maailmantapahtumiin julkaistiin 1930, ja sen painosmäärä oli 10 000 kappaletta.

Viitasaarelaisten mukaan juutalaiset olivat kommunismin, sosialismin, vapaamuurariuden ja liberalismin takana ja he käyttivät näitä liikkeitä hyväkseen päästäkseen valtaan. Juutalaiset muka hallitsivat jo Neuvostoliittoa ja rahoittivat sieltä käsin kommunistien toimintaa ympäri maailmaa. Sekä kommunismi että kansainvälinen suurkapitalismi olivat juutalaisten johtamia, ja ne edistivät juutalaisen maailmanvallan syntymistä. Juutalaiset olivat viitasaarelaisten mukaan jo aikaansaaneet ensimmäisen maailmansodan ja he suunnittelivat jo uuden sodan aloittamista. Jos juutalaiset voittaisivat tämän sodan, he hallitsisivat koko maailmaa, mutta jos he häviäisivät sen, vaipuisivat he "nykyisten mustalaisten tasolle".

Viitasaarelaisten kirjaset saivat vastakaikua lähinnä äärioikeistolaisissa piireissä, eikä niillä ollut paljonkaan vaikutusta näiden piirien ulkopuolella. Viitasaarelaisista kirkkoherra Jaakkola kirjoitti myös aktiivisesti samasta aihepiiristä muun muassa lehtiin Sinimusta, Aktivisti, Tapparamies, Siniristi ja Kustaa Vaasa.

Viitasaarelaisten lentokirjasia

• Juutalaisten osuus maailmantapahtumiin. Viitasaaren isänmaallisten kansalaisten lentolehtinen N:o 1. Jyväskylä 1930
• Kommunismin kulissien takaa. Viitasaaren isänmaallisten kansalaisten lentolehtinen N:o 2. Jyväskylä 1930
• Vapaamuurariuden kulissien takaa. Viitasaaren isänmaallisten kansalaisten lentokirjanen N:o 3. Jyväskylä 1930
• Juutalais-antikristillinen maailmanvallankumousohjelma. Viitasaaren isänmaallisten kansalaisten lentokirjanen N:o 4. Jyväskylä 1931
• Timm, Paul: Vapaamuurariuden kaksoiskasvot: Entisen vapaamuurarin paljastuksia koskien vapaamuurariuden rituaaleja ja päämaalia. Suomentanut M. J. Viitasaaren isänmaallisten kansalaisten lentokirjanen N:o 4a. Jyväskylä 1932
• Vapaamuurariuden julkinen ja salainen ohjelma 400:n vapaamuurarilausunnon valossa. Viitasaaren isänmaallisen kerhon lentokirja N:o 5. Jyväskylä 1933
• Punainen vai valkoinen rintama? Viitasaaren isänmaallisen kerhon lentokirja N:o 7. Jyväskylä 1939

Lähteet

1. Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 109. Schildts, 1991. 951-50-0522-1

Kirjallisuutta

• Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918—1944, s. 159–163. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2006. ISBN 952-92-0042-0 Teoksen verkkoversio.
• Jaakkola, Matti: Viitasaaren Isänmaallisen Kerhon synty ja toiminta. Sisä-Suomi, 10.11.1935 (B). Artikkelin verkkoversio.
• Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan, s. 437–459. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7