Viiniköynnökset (Vitis) on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu 78 lajia.[1] Niitä esiintyy alkuperäisinä Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.[1] Muutamia lajeja, etenkin aitoviiniköynnöstä eli viiniköynnöstä (Vitis vinifera), viljellään laajalti hedelmiensä eli viinirypäleiden vuoksi, joita käytetään viinin valmistukseen, mutta syödään myös sellaisenaan.
Törmäviini (Vitis riparia): Villi laji Pohjois-Amerikassa. Käytetään viininviljelyssä nykyään viinikirvan aiheuttamien tuhojen välttämiseksi perusrunkona, johon aitoviinin halutun lajikkeen oksia vartetaan.[3] Myös tämän lajin rypäleistä valmistetaan joskus viiniä (kauppalajike Beta (vinifera x labrusca x riparia) menestyy myös Suomessa).
Ojukkaviini (Vitis labrusca): Käytetty risteytyksiin. Lisäksi hilloja, mehuja ja syömärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus myös viiniksi.
Amurinviini (Vitis amurensis): koristekasvi, viinikyönnösten risteytyksiin (mm. punaisista viinilajikkeista Pohjoismaiden eniten kasvatettu Rondo omaa perimässään amurinviiniä). Kaukoidässä ja paikoittain muuallakin käytetään myös viiniin.
Vitis lincecumii (eli Vitis aestivalis), Vitis berlandieri (eli Vitis cinerea var. helleri), Vitis cinerea, Vitis rupestris ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen.
Hybridit eli aitoviinin ja amerikkalaisten lajien risteymät ovat suosittuja, koska ne kestävät tuholaisia ja pohjoisimmilla viljelysalueilla myös hallaa paremmin kuin puhtaat lajit.[3]
