PROFILBARU.COM

Victor Westerholm
	; Victor Westerholm noin 1914–1919
Henkilötiedot
Koko nimi	Victor Axel Westerholm
Syntynyt	4. tammikuuta 1860; Turku
Kuollut	19. marraskuuta 1919 (59 vuotta); Turku
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Victor Axel Westerholm (4. tammikuuta 1860 Turku – 19. marraskuuta 1919 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja professori, jota usein kutsutaan viimeiseksi Düsseldorfin koulun käyneeksi taiteilijaksi. Hän toimi Turun taidemuseon johtajana eli intendenttinä ja perusti Ahvenanmaalle Önningebyn taiteilijasiirtokunnan.^[1]

Opinnot ja taiteellinen työ

Westerholm opiskeli Suomen Taideyhdistyksien piirustuskoulussa Turussa 1869–1879. Jatkokoulutus ulkomailla kuului ajan tapoihin. Westerholmia on sanottu viimeiseksi Düsseldorfin koulun käyneeksi. Hän opiskeli ensin Düsseldorfin taideakatemiassa 1870- ja 1880-luvuilla, Saksan jälkeen myös Pariisissa.

Westerholm debytoi taiteilijana vuonna 1876. Hän osallistui melko harvakseltaan ulkomaisiin näyttelyihin vaikka hän oleskeli runsaasti ulkomaisissa alan kouluissa. Hänen nuoruusaikainen esikuvansa oli Werner Holmberg, jonka jalanjäljissä hän oli Düsseldorfiinkin lähtenyt. Westerholmin taidetta vuosina 1881–1886 leimasi ulkoilmarealismin taidesuunta. Tässä suuntauksessa kuvattiin tarkasti luontonäkymiä kulloistakin säätilaa myöten. Erityisesti Westerholmin työ Eckerö postbrygga (1885) ilmentää tätä. Düsseldorfissa omaksuttu ateljeetyyli alkoi kuitenkin jäädä sivuun, kun Ranskan matkalla 1882 saadut vaikutteet veivät Westerholmia impressionismiin. Impressionisminen maalaus Björkhage (1888) nosti Westerholmin Suomen taiteen kärkikaartiin. Toisaalta se jäi tämän suunnan kokeiluksi, ja impressionismi ilmeni seuraavissa töissä vähäeleisemmin (niin sanottu tunnelmaimpressionismi). Vuodesta 1893 Westerholm siirtyi uusromantiikkaan, kuvaamaan Ahvenanmaata herooisin sävyin. Muutamaa vuotta myöhemmin hän kiinnostui Kymijoen ja muiden jokimaisemien kuvaamisesta erityisesti talviasussaan.^[1]

Victor Westerholm opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1880-luvulla ja oli koulun johtaja useamman vuosikymmenen ajan. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Wäinö Aaltonen ja Juho Rissanen.^[1] Hän oli myös Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti vuosina 1891–1919.

Yksityiselämä

Vuonna 1885 hän meni naimisiin Hilma Alanderin kanssa. Heille syntyi tyttäret Greta 1886, Anna-Lisa 1890 ja Maja-Stina 1900 sekä pojat Torsten 1892 ja Ragnar 1902. Lapsista ainoastaan nuorin Ragnar seurasi isäänsä taiteilijan uralla mutta hänkin päätyi lopulta maanviljelijäksi.^[3] Vuoden 1919 syksyllä Victor Westerholm sairastui influenssaan, joka sitten muuttui keuhkokuumeeksi, joka koitui kuolemaksi marraskuussa.^[4]

Teoksia

Westerholmin teoksia omistaa muun muassa Ateneumin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Turun taidemuseo, Lahden taidemuseo, Gösta Serlachiuksen taidemuseo ja Gyllenbergin taidemuseo.

Werner Holmbergin haudalla, 1882
Ateljeetunnelma, 1883
Syysmaisema, 1883
Lokakuun päivä Ahvenanmaalla, 1885
Eckerön postilaituri, 1885^[5]
Lehmiä koivumetsässä, 1886
Maisema Ahvenanmaalta, 1895
Hylkeenpyynti, 1900
Ilta-aurinkoa, 1901
Kymijoelta, 1902
Maisema Hirvensalosta, 1903
Pyykkien kuivatus auringossa, 1900s
Vallinkoski, 1917
Omakuva, 1919

Huomionosoitukset

I palkinto dukaattikilpailussa 1881
kultamitali taide- ja taideteollisuusnäyttelyssä Helsingissä 1885
I palkinto valtion maalauskilpailussa 1889 ja 1897
Hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä, Ranska 1900
Professorin nimi ja arvo 1918 laajan elämäntyön ansiosta
Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsenyys 1919
Nauvossa kiertävä luontopolku on saanut Victor Westerholmin mukaan nimen Westerholminpolku.