Vesilinna (Jyväskylä)

Vesilinna
Näkymä Vesilinnan ylimmältä näköalatasanteelta kaakkoon

Vesilinna on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Vesilinnassa toimii myös ravintola Vesilinna ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseon Luontomuseo. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa, ja se valmistui vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä[1] ja vesisäiliöiden tilavuus 3 000 m3.[2]

Vesilinnan vaiheita

Aiemmin Harjulla oli puinen näkötorni vuodelta 1887 ja viiden metrin korkuinen kivinen vesisäiliö vuodelta 1910. Arkkitehti Alvar Aalto kaavaili 1920-luvulla paikalle kulttuurisaunaa, koska Harjun portaat eivät hänen mielestään johtaneet minnekään, Harjun laella kun ei hänen mielestään ollut mitään kovin ihmeellistä nähtävää.[3][4]

Uutta vesisäiliötä tarvittiin kaupungin kasvamisen takia toisen maailmansodan jälkeen. Siitä haluttiin tehdä näköalan tarjoava vesitorni. Kesken rakennustöiden vuonna 1952 tornia päätettiin korottaa, jotta siihen saataisiin kello. Sen saaminen oli vaikeaa, kunnes Ruotsista saatiin hankkeelle rahoitus Eskilstunasta ja tekijä eli Westerstrandin kellotehdas. Vesilinna valmistui vuonna 1953, ja sen kello alkoi näyttää aikaa neljään ilmansuuntaan.[3]

Noin vuonna 2000 alkuperäinen kello museoitiin ja tilalle asennettiin sähkötoiminen kello. Sen luotettavuus oli kuitenkin vaihtelevissa oloissa heikko, ja vanha kello palautettiin vuonna 2011 museosta kunnostettuna entiselle paikalleen. Vuosituhannen vaihteessa Vesilinnaa remontoitiin: ravintola muutettiin ympärivuotiseen toimintaan soveltuvaksi, rakennus sai nykyaikaiset hissit ja alakertaan kunnostettiin Luontomuseon tilat.[3]

Vesilinnan kellarissa aloitti lähetyksensä vuonna 1985 Suomen viides paikallisradio, Radio Jyväskylä.[5]

Harjun iltasoitto

Jyväskyläläiseen kaupunki-identiteettiin kuuluva Harjun iltasoitto kuultiin ensimmäisen kerran Vesilinnan tornin kaiuttimista vuonna 1976. Se on trumpettiversio Aulis Raitalan säveltämästä ja Martti Korpilahden sanoittamasta Laulu synnyinseudulle-laulusta. Äänitteellä trumpettia soittaa Torsten Lindfors.[6] Harjun iltasoitto kajahtaa kesäkuusta elokuuhun iltaisin kello 20.[7]

Vuonna 2000 Harjun iltasoitto sai rinnalleen jouluversion, Helmi Auvisen sanoittaman ja Armas Maasalon säveltämän Joulun kellot. Kyseisellä äänitteellä Torsten Lindforsia säestää Ari Korhonen. Joulun kellot soivat Jyväskylän joulunavauksesta loppiaiseen asti joka ilta kello 18.[6]

Ylen vuonna 2021 järjestämässä kyselyssä Harjun iltasoitto valittiin jyväskyläläisimmäksi ilmiöksi.[8] Kaupunkilaisten keskuudessa sitä on jopa käytetty muistuttamaan lapsia kotiintuloajasta.[9]

Lähteet

  1. ↑ Kysymyspalsta: kysymys ja vastaus 14.7.2008. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 17.2.2019. Viitattu 8.9.2010.
  2. ↑ Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki, s. 167. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2
  3. ↑ a b c Pasanen, Anni: Harjun ylpeytenä 60 vuotta. Keskisuomalainen, 30.6.2013. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
  4. ↑ Jäppinen, Jussi: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? - Jyväskylän ruutukaava-alueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle. Minerva, 2005. ISBN 9525591050
  5. ↑ Radio Jyväskylä – historia lyhyesti Radio JKL. 23.4.2020. Viitattu 18.3.2024.
  6. ↑ a b Pekkanen, Mari: Onko tässä Suomen omaleimaisin jouluperinne? Tuttu joululaulu kajahtaa Jyväskylässä joka ilta yli kaupungin Yle.fi. 16.12.2023. Viitattu 18.3.2024.
  7. ↑ Seppälä, Antti: Harjun iltasoitto palaa kesäaikaan Yle.fi. 10.5.2016. Viitattu 18.3.2024.
  8. ↑ Maasola, Mikko: Harjun iltasoitto on jyväskyläläisin ilmiö - "Tunnepitoinen iso asia, se kaikuu tämän kaupungin ääriin saakka" Yle.fi. 22.3.2021. Viitattu 18.3.2024.
  9. ↑ Savoila, Petja: Harjun iltasoitto unohtui Keskisuomalainen. 25.5.2010. Viitattu 18.3.2024.

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!