Kotisatama on veneiden pääasiallinen säilytyspaikka veneilykauden aikana. Veneen omistaja on ostanut tai vuokrannut sieltä pysyvän paikan veneelleen. Sataman omistaja voi olla kunta, yhdistys tai yritys.[1]
Käyntisatamia ovat satamat, joissa voi käydä veneretken tai matkapurjehduksen aikana kaupassa, venehuollossa, asioimassa, lepäämässä tai yöpymässä. Käyntisatamat jakautuvat vierassatamiin, palvelusatamiin, yleisiin laitureihin sekä luonnonsatamiin.[1]
Palvelusatamat ovat pääasiassa vesi-, elintarvike- ja/tai polttoainetäydennyksiin tarkoitettuja satamia, joissa voi olla myös yöpymiseen sopivia vierasvenepaikkoja.[1]
Yleinen laiturit
Yleiset laiturit ovat kyläsatamia tai muita piensatamaia, jotka palvelevat pääasiassa kalastusta tai matkustaja ja yhteysliikennettä. Niitä voidaan käyttää käyntisatamina asioimiseen sataman luonteen mukaisesti. Yleisellä laiturilla voi olla vierasvenepaikkoja. .
Luonnonsatamat
Luonnonsatamat ovat kunnan, yhdistyksen tai muun yhteisön virkistystarkoituksiin varattuja tai yleiseen käyttöön otettuja satamia luonnonvaraisella alueella. Luonnonsatama soveltuu yöpymiseen tai vain päiväsaikaiseen virkistäytymiseen.[1]
Turvasatamat
Turvasatamat ovat paikkoja, joista voi hakea suojaa, ensiapua tai korjausapua. Turvasatamat jakautuvat suojasatamiin ja hätäsatamiin. Turvasatamien luokka on 2.3selvennä
Suojasatamat
Suojasatamat ovat satamia, joita on mahdollista käyttää tilanteen muututtua sellaiseksi, ettei veneilyn jatkaminen sillä hetkellä ole järkevää. Syitä voivat olla koventunut merenkäynti, väsymys, pahoinvointi jne. Suojasatamana voidaan käyttää luotsiasemaa, merivartioasemaa, kylää, merkittyä suojasatamaa.[1].
Satamakirja Uudestakaupungista Virojoelle sekä Ahvenanmaa värikuvina, sivu 3,Ari Eskonlahti, Erkki Virkelä ja Jorma Leppiniemi, Helsinki, 1989, ISBN 951-95266-0-9
