Veikko Haakana
Veikko Olavi Haakana (21. elokuuta 1923 Parikkala – 29. heinäkuuta 2018 Sodankylä[1]) oli suomalainen kirjailija.[2] Hänen vaimonsa oli kirjailija Anna-Liisa Haakana.
Haakana kävi ylioppilaaksi päästyään Rauman seminaarin ja toimi ensin opettajana Saaren kunnan Mikkolanniemen kylässä, eli kotikylässään ja vuodesta 1960 lähtien opettajana ensin Rovaniemen maalaiskunnassa ja sitten parikymmentä vuotta Sodankylässä.
Haakana alkoi 1950-luvulla julkaista nuorten seikkailukirjoja. Teoksellaan Kivinen biisoni (1969) hän voitti 1970 Valtion kirjallisuuspalkinnon.[3]
Teokset
- Luolamiehen pojat, nuorten paleofiktioromaani. Valistus 1957
- Kiva päivä, romaani. Karisto 1958
- Luolapoikien paluu, nuorten paleofiktioromaani. Valistus 1958
- Ei paluuta, runokokoelma. Karisto 1959
- Kamera paljastaa, nuorisoromaani. Karisto 1959
- Poikkikirves iskee, nuorten paleofiktioromaani. Karisto 1959
- Tavoitteena tunturi, nuorisoromaani. WSOY 1959
- Kuorolausuntarunoja. Karisto 1959
- Arkuntekijä, romaani. Karisto 1960
- Koleraparta, näytelmä. Karisto 1960
- Silta, radiokuunnelma. Yleisradio 1960
- Jäätikkö uhkaa, nuorten paleofiktioromaani. Valistus 1961, uusi painos 1988
- Koulukaskuja, Kalle Väänäsen postuumin kirjan toimitus. Karisto 1962
- Kanava, romaani. Karisto 1962
- Kuonokasvoinen kauhu, nuorten paleofiktioromaani. Valistus 1962, uusi painos Karisto 1989
- Mykiösaaren arvoitus, nuorisoromaani. Valistus 1964
- Elämää juoksuhaudoissa, sotaromaani. Karisto 1965
- Onko joulupukkia olemassa?, 1966
- Ilta Kannaksella, sotaromaani. Karisto 1968
- Kivinen biisoni, nuorten paleofiktioromaani. Karisto 1969
- Anteri, Lapin poika, nuorisoromaani. Karisto 1971
- Suden lauluja, runokokoelma. Karisto 1972
- Meren soutajia, raportti Ruijasta. Karisto 1973
- Pojat kairassa, nuorisoromaani. Karisto 1975
- Tunturista tuulee, eräkertomuksia. Karisto 1976
- Lauluja Lapista – runoja Ruijasta, runokokoelma. Karisto 1978
- Papinvaalit, romaani. Karisto 1978
- Pohjoiseen, eräkertomuksia. Karisto 1979
- Itkevät kannot, runokokoelma. Karisto 1982
- Kivipiirassa jalokivi, eräkertomuksia. Karisto 1982
- Valittuja runoja, Karisto 1983
- On aika sytyttää kiehiset, eräkertomuksia. Karisto 1984
- Metsät vastaan, puut ohi, runokokoelma. Karisto 1987
- Vekku Vähäpuheinen, tarinoita koirista. Karisto 1987
- Inarilta itään, Paatsjoelta pohjoiseen, Karisto 1989
- Pahdalla poron kallo, eräkertomuksia. Karisto 1990
- Joskus vielä kerran, runokokoelma. Karisto 1992
- Vuosien lumet, eräkertomuksia. Karisto 1993
- Aaveryhmä, sotaromaani. Karisto 1994
- Jäähyväiset Joelle, erä- ja kalastusnovelleja. Karisto 1995
- Väylä – Älven – Le Fleuve, taidekirja taidemaalari Maj-Siri Österlingin kanssa. Runot Veikko Haakana. Suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi. 60 numeroitua ja signeerattua kappaletta. Semigrafit Jean Villevieille. Painatus Cristian Coudures, Ranska 1995
- Retket kuin unta, eränovelleja. Karisto 1996
- Pomoaavan ympäri, eräkertomus. Karisto 1998
- Katson kauemmaksi, runoja. Karisto 1999
- Seita lähtee liikkeelle, romaani. Karisto 2000
- Laduttomilla lumilla, novelleja. Karisto 2003
- Punaisen kiven aapa, pienoisromaani. Karisto 2006
- Unien kirja, novelleja. Karisto 2011[4][5]
Lähteet
- ↑ Niemelä, Niina: Kirjailija Veikko Haakana on kuollut. Lapin Kansa, 3.8.2018, s. 15. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.8.2018.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 133–134. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Saraspää, Seppo: Veikko Haakana, 90 v, kertoo paatosta välttäen. Lapillinen, 2013, nro 35, s. 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.5.2019.
- ↑ Kirjailijat, Veikko Haakana Karisto.fi. Arkistoitu 26.4.2016. Viitattu 19.5.2019.
- ↑ Eteläkarjalaisia kirjailijoita – Haakana Veikko Lappeenranta – Kirjasto. 27.5.2015. Arkistoitu 18.5.2019. Viitattu 19.5.2019.
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
|
|