Veikko Gröhn

Veikko Gröhn
Henkilötiedot
Koko nimi Veikko Armas Gröhn
Syntynyt30. lokakuuta 1945 (ikä 79)
Kitee, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti arkkitehti
Vanhemmat Pekka Gröhn
Anna Lydia (o.s. Pirnes)
Arkkitehti
Aktiivisena 1975–2000
Koulutus Architecht B.Sc. (Lahden teknillinen oppilaitos)
Master of Theology in Ministerial Studies (Walesin yliopisto)
Taidesuuntaus helluntailainen kirkkoarkkitehtuuri
Merkittävät työt

Veikko Gröhn (s. 30. lokakuuta 1945 Kitee, Suomi[1]) on suomalainen arkkitehti ja teologian maisteri[2]. Hän on suunnitellut erityisesti vapaakirkollisten, lähinnä helluntailaisten, seurakuntien rukoushuoneita ja kirkkoja yhteensä 19[3][4].

Gröhn on valmistunut rakennusarkkitehdiksi Lahden teknillisestä oppilaitoksesta. Hän perusti Lahteen arkkitehtitoimiston 1975, myöhemmin nimeksi tuli VG-Group.[3] Hän on suorittanut Walesin yliopiston Master of Theology in Ministerial -ohjelmassa ylemmän maisteritasoisen tutkinnon (Mth) keväällä 2008[3].

Gröhn on tuomittu kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuonna 2013 Nova-jutun rikosvyyhdessä. Joulukuussa 2017 hän sai saman jutun jatkojutussa tuomion seitsemästä törkeästä petoksesta kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen. Gröhn valittaa tuomiosta, joten se ei ole toistaiseksimilloin? lainvoimainen.[4]

Gröhnin toimisto on VG-Group, joka on Nova Groupin entinen tytäryhtiö.[5] Gröhn oli Nova-Groupin hallituksen varsinainen jäsen[6].

Työt

Kirkkorakennukset

  • 1976: Siion-temppeli, Joensuu[1][3]
  • 1977: Saalem-temppeli, Helsinki[1]
  • 1978: Siion-temppeli, Alajärvi (laajennus 1987)[1][7]
  • 1979: Eelim-temppeli, Pori[1]
  • 1980: Saalem-temppeli, Vimpeli[1]
  • 1981: Vääksyn helluntaiseurakunnan temppeli, Asikkala[1]
  • 1982: Juvan helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1982: Kiuruveden helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1982: Siion-temppeli, Kotka[1]
  • 1982: Tohmajärven helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1984: Orimattilan helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1985: Eelim-temppeli, Kuopio[1][8]
  • 1985: Raision vapaakirkko[1]
  • 1985: Sotkamon helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1986: Lieksan helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1986: Saalem-temppeli, Forssa[1]
  • 1989: Kangasalan helluntaiseurakunnan rukoushuone[1]
  • 1989: Kuopion vapaakirkko[1]
  • 1990: Nurmijärven helluntaikirkko[1]
  • 2000: Seinäjoen helluntaikirkko[1]

Muut

  • Aikatalo, Ison kirjan vastaanottorakennus[9]
  • Homa Bayn orpokoti, Kenia

Kirjallisuutta

  • Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö, teksti: Leevi Launonen, valokuvat: Mauri Päivinen. Keuruu: Aikamedia, 2010 ISBN 978-951-606-899-5

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Leevi Launonen: Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5
  2. ↑ Saarijärven helluntaiseurakunta (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) viitattu 11.12.2017
  3. ↑ a b c d Puhutteleva elämäntyö. Pirnesposti. s. 15
  4. ↑ a b Tunnettu kirkkoarkkitehti vankeuteen - käytti törkeästi hyväkseen uskonveljiä ja -sisaria, Iltalehti 11.12.2017
  5. ↑ Tiura maksoi kohulipun vasta kaksi viikkoa sitten. (Arkistoitu – Internet Archive) Iltalehti 15.9.2009, viitattu 11.12.2017
  6. ↑ Edilex (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 11.12.2017 (pdf)
  7. ↑ Temppelin historiaa Alajärven Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 11.12.2017.( Arkistoitu versio)
  8. ↑ Arksavo.fi viitattu 11.12.2017
  9. ↑ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 Keski-Suomen liitto. Viitattu 30.8.2024.

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!