Varasto on tavaroiden säilytykseen tarkoitettu tila tai erillinen rakennus. Laajemmin ajateltuna varastolla voidaan tarkoittaa immateriaalisia varastoja, kuten tietokantoja.
Varaston sisällöstä pidetään kirjanpitoa. Kun tavaroita tuodaan varastoon, ne kirjataan varastokirjanpitoon. Kun tavaroita viedään pois, tehdään vastaavat muutokset varastokirjanpitoon. Varaston tavaroiden kirjaamista sanotaan inventaarioksi. Jos varastosta katoaa tai rikkoutuu tavaroita, sitä sanotaan varastohävikiksi. Liiketoiminnassa pääoman kierron tulisi olla mahdollisimman nopea. Varasto optimoidaan siten, että se tuottaisi mahdollisimman paljon taloudellista voittoa tarkasteluajanjaksona, eli varastointikustannusten sijasta mietitään logistiikkakustannuksia ja koko liiketoiminnan kustannuksia ja tuottoja. Haluttu palvelutaso siis pyritään pitämään yllä mahdollisimman pienillä operatiivisilla kustannuksilla.
Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 12,3% suomalaisten yritysten liikevaihdosta, ja 19% bruttokansantuotteesta. Tästä noin puolet on varastoinnin kustannuksia ja varastointiin sitoutuvan pääoman kustannuksia. (Tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät, Ernvall, LVM, Logistiikkaselvitys 2006)
Raaka-ainevarastoja pidetään tyypillisesti, jos yritys tilaa raaka-aineita isompia eriä kuin mitä se käyttää, tai koska raaka-aineiden toimitusaika on pidempi kuin se aikaväli, jolloin yritys tyypillisesti tarvitsee raaka-aineita. Myös tavarantoimittajan toiminnan epävarmuus (toimitusvarmuus) johtaa usein raaka-aineiden varastointiin. Tällöin raaka-aineita tilataan menekkiennusteeseen perustuen. Kysynnän muuttuessa saattavat raaka-aineet vanheta varastossa pitkäänkin. Raaka-aineita voidaan pyrkiä varastoimaan myös, jos odotetaan niiden hintojen nousevan merkittävästi.
Keskeneräinen tuotanto on olemassa koska monissa tehtaissa tuotteiden valmistus kestää pitkään, jolloin puolivalmiita tuotteita on joko työn alla tai odottamassa seuraavaan työvaiheeseen pääsyä. Lopputuotevarastoja voidaan pitää monesta syystä. Mikäli tuotteiden valmistus kestää pitkään, ja asiakkaat haluavat nopeampia toimituksia, valmistetaan tuotteita usein varastoon (make to stock, MTS). Lopputuotteiden varastoinnilla voidaan myös pyrkiä tasoittamaan kysyntää, esimerkiksi silloin kun kausivaihtelut ovat tyypillisiä tuotteelle. Myös asiakkaat saattavat vaatia tiettyä palvelutasoa vaativaa varastointia, jotta he pystyvät saamaan toimituksia itselleen lyhyellä aikavälillä.
Varastointiin liittyvät ammatit
Varastossa työskentelevä ihminen on logistiikkatyöntekijä, varastotyöntekijä, varastonhoitaja tai tavarankäsittelijä. Hänen tehtävänsä on tuoda tavaroita asiakkaille tai avustaa asiakasta löytämään etsimänsä tuotteen. Varaston toiminnasta vastaa varastopäällikkö.
Välivarasto on varasto, johon varastoidaan tavaroita väliaikaisesti. Maahantuontivarastot ovat välivarastoja vähittäisliikkeiden, tukkuliikkeiden ja maahantuojan välillä.
Kerrostaloissa jokaista asuntoa kohti on olemassa varasto. Tämä on tyypillisesti kanaverkolla eristetty muutaman neliön kokoinen tila. Varastotilat sijaitsevat talojen alimmassa kerroksessa maan pinnan alapuolella. Vanhoissa kerrostaloissa on myös ullakkoja varastoina. Kerrostaloissa on erikseen pyörävarastot, kylmävarastot ja tavallinen varasto. Omakotitaloissa varastot ovat erillisiä huoneita, joista on vain uloskäynti. Varastossa säilytetään polkupyöriä, ruohonleikkureita, ulkopelivälineitä, yms.
Varastot on kalustettava tehokkaasti, jotta säilytettävä tavara saadaan optimaaliseen tilaan ja on käytettävissä. Tilan suunnittelussa voivat auttaa esim. arkkitehdit tai tavarantoimittajat.
