Gustaf Valfrid Vasenius (12. lokakuuta 1848 Helsinki – 31. toukokuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.[1]
Vasenius oli 1880–1887 Helsingin yliopiston estetiikan ja kirjallisuushistorian dosentti ja yliopiston kirjaston amanuenssi 1877–1892 ja varakirjastonhoitaja 1892–1902. Vuosina 1902–1908 hän oli Suomen ja Pohjoismaiden kirjallisuushistorian ylimääräinen professori. Hän oli opettajana myös koulussa ja kirjoitti kirjallisuuskritiikkiä ja yhteiskunnallisia ja kulttuuriaiheisia kirjoituksia muun muassa Valvojaan,[1] jonka perustajia hän oli.[2] Vasenius oli myös Naisasialiitto Unionin perustajia.[3]
Vaseniuksen isä oli kirjankustantaja, kirjakauppias Gustaf Otto Wasenius.[1]
Julkaisut (valikoima)
- Henrik Ibsens dramatiska diktning, 1882
- Henrik Ibsen. Ett skaldeporträtt, 1882
- Historiska undersökningar om Jacob Frese, 1884
- Johan Ludvig Runerberg såsom konstnär, 1896
- Världsbild och poesi, 1900
- Samkänslan och dess yttringar i Finland, 1901 suom. Yhteistunto ja sen ilmaukset Suomessa, Otava 1901
- Runeberg Suomen kansan runoilijana, 1904
- Runous ja elämä, 1906
- Sopusointua etsimässä, 1908
- Zacharias Topelius, hans lif och skaldegärning. G. W. Edlund (osat 1–2), Schildt (osat 3–6), 1912–1931 suom. Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana, Otava, 1912–1933
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
