Văn Cao (11. marraskuuta 1923, Hải Phòng – 10. heinäkuuta 1995, Hanoi) oli vietnamilainen säveltäjä. Hänen sävellyksiinsä kuuluu muun muassa Tiến Quân Ca (1944), jonka hän myös sanoitti ja josta myöhemmin tuli Vietnamin kansallislaulu.[1][2][3]
Văn Cao syntyi 11. marraskuuta 1923 Hải Phòngissa köyhään työläisperheeseen. Văn Cao tuli tunnetuksi lahjakkaana taiteilijana useilla eri taiteen aloilla, kuten runoilijana, maalarina ja lavastajana, mutta erityisen tunnetuksi hän tuli säveltäjänä. Ensimmäisen kappaleensa Buồn tàn thu Văn Cao sävelsi 16-vuotiaana. Liityttyään Việt Minhiin hän sävelsi kappaleen Tiến Quân Ca marraskuussa 1944. Sävelmä omaksuttiin nopeasti Việt Minhin kappaleeksi ja sittemmin Ho Tši Minh valitsi sen Vietnamin kansallislauluksi. Kappale esitettiin 17. elokuuta 1945 Hanoin oopperatalolla samalla, kun uusi Vietnamin lippu julkistettiin.[4]
1960-luvulla Văn Cao liittyi useita tunnettuja kirjailijoita käsittäneeseen Nhân Văn–Giai Phẩm oppositioryhmään, joka oli perustettu vuoden 1957 jälkeen, jolloin Ho Tši Minh salli rajoitetun mielipiteenvapauden Kiinan sadan kukan kampanjan mallin mukaisesti. Văn Cao joutui monien puoluevaikuttajien epäsuosioon ja ei säveltänyt uusia teoksia vuonna 1975 valmistuneen kappaleen Mùa xuân đầu tiên jälkeen. 1980-luvulla Văn Caon vastustajat Vietnamin kommunistipuolueessa järjestivät kilpailun kansallislaulun korvaavasta sävelmästä, mutta idea vanhan korvaamisesta haudattiin, kun puolueen suosiossa olleet säveltäjät vakuuttivat kilpailuun osallistuneiden kappaleiden olevan vanhaa kansallislaulua huonompia. Văn Caon arvostus nousi Vietnamin taloudellisten uudistusten myötä 1990-luvulla ja 70-vuotiaana hänet palkittiin itsenäisyysmitalilla. Văn Cao kuoli pitkän sairastamisen jälkeen 10., heinäkuuta 1995.[4]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Muut | |
|---|
