Kunnallishallintoon hän tuli mukaan sotien jälkeen vuonna 1945 ja hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti yhtä vuotta lukuun ottamatta kuolemaansa saakka. Vimpelin Osuuspankin johtajana hän toimi vuosina 1946–1962 ja Vimpelin Osuuskaupan hallituksen puheenjohtajana yli 10 vuoden ajan, samoin Lappajärvi–Vimpelin palovakuutusyhtiön hallituksen jäsenenä. Hän oli Järviseudun taloudellisen neuvottelukunnan, Etelä-Pohjanmaan Seutukaavaliiton hallituksen, Osuuskunta Itikan hallintoneuvoston, Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen ja Valmet Oy:n hallintoneuvoston jäsen. Hän toimi myös Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan viransijaisena vuosina 1961–1962.
Eduskuntaan Rankila valittiin Maalaisliitto-Keskustapuolueen edustajaksi vuonna 1948. Kansanedustajana hän toimi 10 vuotta. Hän oli Keskustapuolueen puoluehallituksen jäsen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja useita vuosia. Hän toimi myös Keskustapuolueen Vaasan piirijärjestön puheenjohtajana, Sampo-Tarmo vakuutusyhtiön valtuuskunnan jäsenenä ja Vimpelin yhteiskoulun johtokunnan jäsenenä.
Väinö Rankila tunnettiin hyvänä puhujana ja sujuvana kynänkäyttäjänä.
