Toimitusjohtaja Unto Valtanen metron koejunan luovutustilaisuudessa 4. toukokuuta 1972. Kuvassa myös ylipormestari Teuvo Aura ja apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvinen.
Valtasen vanhemmat olivat linjatarkastaja, teknikko Aarne Nikolai Valtanen ja Aune Elisabeth Väänänen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1948 ja valmistui insinööriksi 1951 sekä diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1959.
Valtanen toimi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen osastopäällikkönä 1959–1962 ja talousjohtajana 1963–1964. Hän oli kaupungin kanslian apulaistalousarvio-päällikkönä 1965–1967, metrosuunnittelutoimiston johtajana 1968–1969 sekä Helsingin metron rakentamista varten perustetun metrotoimiston toimitusjohtajana vuodesta 1969. Valtanen erotettiin virasta elokuussa 1982 lahjusepäilyiden takia.
Helsingin metrotoimikunta tilasi vuonna 1974 sarjajunan prototyypin ja antoi jatkotilauksesta takuun ohittaen kaupunginvaltuuston.[1] Vuonna 1976 metrotoimikunta ja Strömbergin ja Valmetin perustama Metrovaunut-yhtiö allekirjoittivat sopimuksen 13 kuusivaunuisen metrojunan valmistamisesta.[2] Kauppahinta oli 345 miljoonaa markkaa, ja kauppa tehtiin metrotoimikunnan päätöksellä ohi kaupunginvaltuuston, ilman tarjouskilpailua ja asiakirjat julistettiin salaisiksi.[1] Helsingin kaupunginjohtaja Teuvo Aura myönsi Metrovaunut-yhtiölle lainan vaunuja varten, ja metrotoimiston johtaja Unto Valtanen lupasi metrotoimiston hoitavan korot, jolloin kaupunki maksoi ulkopuolisille myöntämänsä velan korkoja itselleen.[1][3] Aura oli ylittänyt valtuutensa, mutta menettelystä ei myöhemmissä selvityksissä kuitenkaan nähty koituneen kaupungille varsinaista haittaa.[4]
Lääninhallitus alkoi selvittää epäiltyjä toimivallan ylityksiä vuonna 1979. Poliisi ja kaupunginhallituksen asettama toimikunta selvittivät kaupunginjohtajan, kaupunginhallituksen, metrotoimikunnan sekä metrotoimiston johtajan osallisuutta päätöksiin ja rahankäyttöön liittyvissä epäselvyyksissä. Oikeudenkäyntisarjan lopputuloksena kaikki syytteet hylättiin.[3] Metrotoimiston lahjusepäilyt johtivat erilliseen oikeuskäsittelyyn, jossa korkein oikeus totesi vuonna 1985 useiden henkilöiden syyllistyneen lahjusten ottoon. Metrotoimiston johtajan virasta pidätetty Unto Valtanen tuomittiin tuomittiin 23. lokakuuta 1987 lahjusten ottamisesta vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen[5] hänen otettuaan Siemens AG:ltä lahjuksina 80 000 Saksan markkaa ja moottoriveneen. Muiden kohdalla syytökset hylättiin vanhentuneina.[6]
Valtanen kuoli helmikuussa 1989 ilmeisesti ruokamyrkytykseen ollessaan lomamatkalla Kanariansaarilla.[7]
