Udden-Wentworth-luokitus on kansainvälinen maaperän kerrostumien tutkimuksessa, sedimentologiassa, käytetty lajitteiden raekokoon perustuva maalajien luokitus. Lajitteiden raekokojen raja-arvojen suhde on aina 1:2. Maa-aines seulotaan seulasarjan avulla ja lasketaan eri kokoisille seuloille jääneen aineksen osuus koko erästä painoprosentteina. Taulukosta voidaan sitten katsoa vallitsevaa lajitetta vastaava nimitys. Taulukossa on myös maa-aineksen raekokoja vastaava kivilaji, joka syntyy maa-aineksen kivettyessä.
Udden-Wentworth-luokituksen lajiterajat
|
Lajite
|
Alalajite
|
Raekoko (mm)
|
Murtolukuna (mm)
|
Φ-yksikkö
|
Kivityyppi
|
Lohkareet
|
|
256...4096
|
|
–8...–12
|
Konglomeraatti/
breksia
|
Kivet
|
|
64...256
|
|
–6...–8
|
Sora
|
Hyvin karkea sora
|
32...64
|
|
–5...–6
|
Karkea sora
|
16...32
|
|
–4...–5
|
Keskisora
|
8...16
|
|
–3...–4
|
Hieno sora
|
4...8
|
|
–2...–3
|
Hyvin hieno sora
|
2...4
|
|
–1...–2
|
Hiekka
|
Hyvin karkea hiekka
|
1...2
|
|
0...–1
|
Hiekkakivi
|
Karkea hiekka
|
0,5...1
|
1/2...1
|
1...0
|
Keskihiekka
|
0,25...0,5
|
1/4...1/2
|
2...1
|
Hieno hiekka
|
0,125...0,25
|
1/8...1/4
|
3...2
|
Hyvin hieno hiekka
|
0,0625...0,125
|
1/16...1/8
|
4...3
|
Siltti
|
Karkea siltti
|
0,031...0,0625
|
1/32...1/16
|
5...4
|
Silttikivi
|
Keskisiltti
|
0,0156...0,031
|
1/64...1/32
|
6...5
|
Hieno siltti
|
0,0078...0,0156
|
1/128...1/64
|
7...6
|
Hyvin hieno siltti
|
0,0039...0,0078
|
1/256...1/128
|
8...7
|
Saves
|
Karkea saves
|
0,00195...0,0039
|
1/512...1/256
|
9...8
|
Savikivi
|
Keskisaves
|
0,00098...0,00195
|
1/1024...1/512
|
10...9
|
Hieno saves
|
...0,00098
|
...1/1024
|
...10
|
Oheisen taulukon esittämä maalajitteiden ryhmittely ei ole ainoa mahdollinen. Lajitteiden ryhmittely ja nimitykset vaihtelevat hieman eri lähteissä. Siltti ja saves ovat yhteisnimeltään hienoaines (tai liete englannin mud-sanan mukaan). Joissakin lähteissä käytetään raekokoluokasta 4...64 mm nimitystä karkea sora (engl. pebble).
Φ-yksikkö
Geologit suosivat Φ-yksikköä (phi) metrijärjestelmän sijaan, koska se on helppokäyttöisempi raekokojakaumien histogrammeissa ja summakäyrissä logaritmisiin asteikkoihin verrattuna. Se on mittayksikötön suure ja lasketaan yhtälöstä
missä Φ on rakeiden koko Φ-yksikköinä ja
d on rakeiden läpimitta millimetreinä.
Lajittuneisuus
Maa-aineksen lajittuneisuuden kuvaamiseen näytteen raekokojen keskihajonnan perusteella käytetään seuraavia sanallisia ilmaisuja:
- alle 0,35 Φ oikein hyvin lajittunut
- 0,35...0,50 Φ hyvin lajittunut
- 0,50...0,71 kohtalaisen hyvin lajittunut
- 0,71...1,0 kohtalaisen lajittunut
- 1,0...2,0 huonosti lajittunut
- 2,0...4,0 hyvin huonosti lajittunut
- yli 4,0 erittäin huonosti lajittunut
Historiaa
Luokituksen alkumuodon kehitti yhdysvaltalainen geologi Johan (August) Udden (1859–1932), joka julkaisi luokituksensa vuonna 1898. [Udden, J.A., 1898: Mechanical Composition of Wind Deposits. Augustana Library Publication vol. 1.] [Udden, J.A., 1914: Mechanical Composition of Clastic Sediments. Bulletin of the Geological Society of America, vol. 25 pp. 655–744.]
Luokitusta muunteli ja laajensi yhdysvaltalainen geologi Chester (Keeler) Wentworth (1891–1969), joka kuitenkin säilytti raekokojen raja-arvojen suhteen 1:2. [Wentforth, C.K., 1922: A Scale of Grades and Class Terms for Clastic Sediments. Journal of Geology vol. 30 pp. 377–392.]
Yhdysvaltalainen geologi William Cristian Krumbein (1902–1979) loi luokituksen yhteyteen Φ-yksikön. [Krumbein, W.C., 1934: Size frequency distribution of sediments. Journal of Sedimentary Petrology vol 4. pp. 65–77.]
Katso myös
Lähteet
- Sanasto soveltaen teoksesta: Geologisk ordlista. Tekniska nomenklaturcentralens publikationer nr 86. Stockholm 1988 ISBN 91-7196-086-4.