Tämä artikkeli kuvaa Yhdysvaltain laivaston Montgomery-luokan risteilijää. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
| USS Marblehead |
|---|
![]() |
 |
| Aluksen vaiheet |
|---|
| Rakentaja |
City Point Iron Works, Boston |
| Kölinlasku |
lokakuu 1890 |
| Laskettu vesille |
11. elokuuta 1892 |
| Palveluskäyttöön |
2. huhtikuuta 1894 |
| Poistui palveluskäytöstä |
21. elokuuta 1919 |
| Loppuvaihe |
myyty 5. elokuuta 1921 |
| Tekniset tiedot |
|---|
| Uppouma |
2 105 t (standardi)
2 247 t (kuormattu) |
| Pituus |
82,25 m |
| Leveys |
11 m |
| Syväys |
4,42 m |
| Koneteho |
5 400 ihp |
| Nopeus |
18 solmua |
| Miehistöä |
279 |
| Aseistus |
|---|
| Aseistus |
2 × 6"/40 tykkiä
8 × 5"/40 tykkiä
6 × 6 naulan tykkiä
2 × 1 naulan tykkiä
2 × .45" Gatling-konekivääriä
3 × 18" torpedoputkea |
| Infobox OK |
USS Marblehead (runkonumerot C-11 ja PG-27) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1892 vesille laskettu Montgomery-luokan panssaroimaton risteilijä.
Valmistus
Alus tilattiin 7. syyskuuta 1888 City Point Iron Worksiltä Bostonista Massachusettsista, missä köli laskettiin lokakuussa 1890[1]. Alus laskettiin vesille 11. elokuuta 1892 kumminaan rouva C. F. Allen ja otettiin palvelukseen 2. huhtikuuta 1894 päällikkönään Charles O'Neill.[2]
Palvelus
Palvelukseenotettaessa alus liitettiin Pohjois-Atlantin laivueeseen. Alus lähti 6. kesäkuuta 1894 New Yorkista Karibianmerelle, missä tehtävänä oli seurata Nicaraguan hallinnon vaihtoa. Alus saapui 19. heinäkuuta Bluefieldsiin, missä kaupungin todettiin olevan vaarassa. Alukselta lähetettiin 7. heinäkuuta Yhdysvaltain konsulin pyynnöstä sotilaita maihin suojaamaan Yhdysvaltain kansalaisia ja heidän omaisuuttaan. Maihin lähetettiin lisää joukkoja 31. heinäkuuta. Joukot olivat maissa 7. elokuuta astia. Viisi päivää myöhemmin alus lähti Bluefieldsistä jatkaakseen purjehdusta Karibialla. Alus lähti 26. marraskuuta Port Royalista Jamaikalta Hampton Roadsiin Virginiaan, jonne se saapui 6. joulukuuta.[2]
Alus lähti 4. maaliskuuta 1895 Norfolkista Azorien kautta Gibraltarille, jonne se saapui 31. maaliskuuta. Alus oli maalis-huhtikuun Välimerellä, jossa se oli suuren osan ajasta Syyrian rannikolla. Alus lähti Saksaan osallistuakseen Kielin kanavan avajaisiin 20. kesäkuuta. Seuraavat viisi kuukautta alus risteili Euroopan länsirannikolla ja Välimerellä vieraillen yli 40 satamassa. Alus palasi Yhdysvaltoihin, missä se saapui Tompkinsvilleen New Yorkiin 23. marraskuuta 1896.[2]
Alus liitettiin 1. helmikuuta 1897 Pohjois-Atlantin asemalle ja vuoden lopun se risteili itärannikolla ja Karibialla osallistuen erilaisiin harjoituksiin. Sodan syttyessä Espanjaa vastaan alus oli Key Westissä Floridassa, mistä se lähti Kuubaan. Alus saapui 23. huhtikuuta 1898 Havannan edustalle, mistä se jatkoi Cienfuegosiin, missä tulitti 29. huhtikuuta satamassa olleita aluksia ja suojaavia linnakkeita. Liityttyään piirittävään laivastoon alus katkaisi 11. toukokuuta kaapelit Cienfuegosin edustalta, minkä jälkeen se partioi Santiago de Cuban edustalla kesäkuun alkuun. Alus valtasi 7. kesäkuuta USS Yankeen kanssa Guantanamonlahden laivastotukikohdaksi ja tuki merijalkaväkipataljoonan maihinnousua alueella. Alus avusti 15. kesäkuuta, kun taistelulaiva USS Texas tuhosi aluetta suojanneen Cayo del Toron linnakkeen.[2]
Alus oli Kuuban vesillä, kunnes se lähti 2. syyskuuta St. Lawrence joelle Champlain monumentin paljastustilaisuuteen 20. lokakuuta. Alus siirrettiin 2. marraskuuta Bostonin laivastontelakalle, mistä se vapautui 9. helmikuuta 1899. Alus lähti Karibialle ja Etelä-Amerikan itärannikolle. Se läpäisi 16. kesäkuuta Magalhaesinsalmen liittyäkseen Tyynenmeren laivueeseen 4. heinäkuuta. Alus risteili Etelä-Amerikan, Meksikon ja Kalifornian rannikolla, kunnes se poistettiin palveluksesta 30. huhtikuuta 1900 Mare Islandin laivastontelakalla.[2]
Alus palautettiin 10. marraskuuta 1902 palvelukseen ollen seuraavat neljä vuotta länsirannikolla Alaskasta Chileen. Se oli lokakuusta 1903 maaliskuuhun 1904 Tyynenmeren laivueen komentajan kontra-amiraali Henry Glassin lippulaivana. Alus poistettiin 1. lokakuuta 1906 palveluksesta Mare Islandin laivastontelakalla, missä se oli 31. maaliskuuta 1910 saakka. Alus luovutettiin samana päivänä Kalifornian puolisotilaallisille laivastojoukoille koululaivaksi. Alus sijoitettiin 22. heinäkuuta 1911 reserviin ja luovutettiin 1916 Oregonin puolisotilaalliselle laivastolle koululaivaksi.[2]
Alus palautettiin 6. huhtikuuta 1917 palvelukseen Puget Soundin laivastontelakalla. Se määrättiin 4. toukokuuta Tyynenmeren partio-osastoon, missä se suojasi saattueita, partioi sekä tutki aluetta Meksikon rannikolla etsien mahdollisia saksalaisia kaappareita Kalifornian alueelta, kunnes läpäisi 11. kesäkuuta 1918 Panaman kanavan matkalla Key Westiin. Alus saapui 22. kesäkuuta Floridaan ja oli sodan lopun Karibialla saattue- ja valvontatehtävissä. Alus vapautui 4. joulukuuta tehtävästä ja lähti Tyynenmeren laivaston 2. divisioonaan. Alus saapui 17. helmikuuta 1919 Mare Islandille, missä se poistettiin 21. elokuuta palveluksesta. Alus luokiteltiin heinäkuussa 1920 uudelleen PG-27:ksi ja myytiin 5. elokuuta 1921.[2]
Lähteet
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
