Tyyni Tuulio

Tyyni Tuulio vuonna 1931.

Tuulio vuonna 1982.

Tyyni Maria Tuulio (o.s. Haapanen, vuosina 1917–1933 Tallgren; 28. elokuuta 1892 Karvia – 9. kesäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kirjallisuustutkija, suomentaja ja filosofian kunniatohtori (1960). Hänen tuotantoonsa kuuluu tutkimuksia, elämäkertoja, romaaneja ja pakinoita sekä maailmankirjallisuuden merkittäviä käännöksiä. Hän työskenteli kirjailijana ja kääntäjänä korkeaan ikään saakka. Tuuliolla oli myös monia kulttuurielämän luottamustehtäviä.^[1]

Tuulio käytti pakinoissaan nimimerkkejä Tuulia ja Jeannette. Pakinoiden aiheet ovat moninaisia, mutta etusijalla ovat kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyvät aiheet. Myös naisten arki, kaupunkilaiselämä ja tunnelmapalat tulevat niissä esille. Tyyliltään monet niistä ovat kulttuuriesseitä eivätkä ne pyri naurattamaan lukijaa.^[2]

Tuulio sai Suomen Kulttuurirahaston palkinnon vuonna 1957.^[3]

Tyyni Tuulion puoliso oli kielten- ja kirjallisuudentutkija Oiva Tuulio (ent. Tallgren). Kun tämä oli Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina, vaikutti Tyyni Tuuliokin omalta osaltaan aktiivisesti osakunnan toiminnassa. Tyyni Tuulion veli oli kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen.^[4]

Tuulion mukaan on nimetty Tyyni Tuulion katu hänen kotiseudullaan Karvialla.^[5]

Tuotantoa

• Ehtoota (1973)
• Ensi vuonna Jerusalemissa (1974)
• Espanjan kirjallisuuden historia: Lisänä katsaus Portugalin, Brasilian, Amerikan espanjankielisten maiden ja Katalonian kirjallisuuteen. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-330-1
• Euroopan ja Amerikan kirjallisuuden historia renessanssista nykypäiviin (1947)

• Fredrikan Suomi esseitä viime vuosisadan naisista (1979)
• Harmo ja minä : andalusialainen elegia (1957)
• Hauska satukirja
• "Pappilan kasvatti", teoksessa Ilon ja aatteen vuodet, toim. Toini Havu. Hämeenlinna: Karisto 1965
• Keskipäivän maa 1916-1941 (1969)
• Kynäni tarina Muistiinpanoja Runebergista (lyhennelmä, 1984)
• Käsin ja sydämin (1982)
• Lapsuuden maa 1892-1906 (1966)
• Maailmankirjallisuuden kultainen kirja (1945)
• Me autoimme (1951)
• Minna Canth (1944)
• Nuoruuden maa 1906-1916 (1967)
• Pariisin kävijä petit parleur finnois-français (1953)
• Puola vuosina 963–1924: Historiallisen synteesin koe (suomennos O. Haleckyn teoksesta 1936)
• Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä : kertomus isonvihan ajoilta (1981)
• Sairaalassa valvotaan : sivuja kirurgin päiväkirjasta (1949)
• Satakuntalainen Talvi-Henrikki Satakunnan kilta 1924-1974 (1973)
• Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa (1966)
• Tilma Hainari Karjalan tytär (1952)
• Toivioretkiä esseitä (1976)
• Trubaduureja (somistus Martti Paalasen; WSOY, 1925)
• Viisauden käsikirja (1954)

Elämäkerrat

• Aleksandra Gripenberg kirjailija, taistelija, ihminen (1959)
• Florence Nightingale: nykyaikaisen sairaanhoidon luoja (1937)
• Lannistumaton : Maikki Fribergin elämäkerta (1945)
• Maila Talvion vuosikymmenet 1: 1871–1911 (1963)
• Maila Talvion vuosikymmenet 2: 1911–1951 (1965)
• Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa (1950)
• Vapaaherratar Sophie Mannerheim: Ihminen ja elämäntyö (1948)

Suomennokset

• Ahdistusta (suomennos tansk. Jakob Knudsenin Martti Luther -romaanista, WSOY, 1917. Myöh. uudistettuna nimellä Vuorimiehen poika)
• Erottava seinä (suomennos Florence L. Barclayn teoksesta, WSOY, 1916)
• Forsytein taru (1946)
• Komedioja 2: Porvari aatelismiehenä (suomennos Molièren näytelmästä 1959)
• Kotiopettajattaren romaani (suomennos Charlotte Brontën romaanista Jane Eyre WSOY, 1915)
• Maija Poppanen (1936)
• Paholaisen kirjeopisto (suomennos, 1950)
• Peter Pan (suomennos 1922 nimellä Pekka Poikanen)
• Pikku naisia (suomennos 1916)
• Rolandin laulu : Ranskan kansalliseepos (1936)
• Sairaanhoitajan työn historia (suomennos, 1945)
• Seireeni ja muita kertomuksia (suomennos, 1962)
• Sigrid Liljeholm kuvaus Klaus Flemingin ajalta (1983)
• Silkkiäispuun alla: Seitsemän päivän romaani (suomennos Florence L. Barclayn teoksesta, WSOY, 1916)
• Sonetteja Lauralle (Francesco Petrarcan teoksesta, 1966)
• Tiikerikissa (suomennos Giuseppe Tomasi di Lampedusan teoksesta, 1959)
• Uusi Italian kirjallisuus 1870-1915 (1935)
• Uusi teatteri ja vanha teatteri (1934)
• Vuorimiehen poika: Romaani Martti Lutherista

Lähteet

1. Sala, Kaarina: ”Tuulio, Tyyni (1892–1991)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 97–99. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
2. Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 138–139. Helsinki: Avain, 2013. ISBN 978-951-692-979-1
3. Keskusrahaston palkinnot. Suomen Kulttuurirahasto.
4. Rajala, Panu: Tulisoihtu pimeään, s. 374. WSOY 2014.
5. Tyyni Tuulion katu · 39930 Karvia, Suomi Tyyni Tuulion katu · 39930 Karvia, Suomi. Viitattu 19.7.2022.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyyni Tuulio Wikimedia Commonsissa

• Tuulio, Tyyni hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)