Tuula Tuhkanen

Tuula Anneli Tuhkanen (s. 1960)[1] on suomalainen ympäristötieteilijä ja professori. Hän on ollut Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteen ja -teknologian professorina vuodesta 2013. Aiemmin hän oli professori Tampereen teknillisessä yliopistossa 1998–2013. Ympäristötieteilijänä Tuhkanen on tutkinut esimerkiksi jätevesien puhdistamista.

Akateeminen ura

Tuula Tuhkanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1979 Sotkamon lukiosta. Sen jälkeen hän aloitti biologian ja ympäristötieteen opinnot Kuopion yliopistossa. Tohtoriksi Tuhkanen väitteli Kuopion yliopistossa vuonna 1994 ympäristötieteen alalta.[1] Hänen väitöskirjansa (Oxidation of organic compounds in water and waste water with the combination of hydrogen peroxide and UV radiation; suom. Orgaanisten yhdisteiden hapetus vedessä ja jätevedessä vetyperoksidin ja UV-säteilyn yhdistelmällä) käsittelee orgaanisten aineiden erottamista vedestä tai jätevedestä kemiallisen menetelmän avulla.[1]

Akateemisen uransa Tuhkanen aloitti 1992–1997 opettajana Kuopion yliopistossa.[2] Valmistumisen jälkeen Tuhkanen työskenteli lukuvuoden 1997–1998 opettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa.[2] Vuodesta 1998 vuoteen 2013 Tuhkanen oli professorina Tampereen teknillisen korkeakoulun, sittemmin Tampereen teknillisen yliopiston, kemian ja bioteknologian laitoksella.[2] Hän luennoi ympäristöteknologian aiheista (esim. veden puhdistus ja puhdistamoiden toiminta, ympäristöriskien arviointi, saastumisen vaikutukset sekä ympäristöanalytiikka).

Tuhkanen nimitettiin vuonna 2013 ympäristötieteiden ja -teknologian professoriksi Jyväskylän yliopistoon.[2] Hänen johdollaan Jyväskylässä toimii ympäristötieteeseen erikoistunut tutkimusryhmä.

Apuraha

Tuhkanen sai vuonna 2018 Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahaston tutkimusapurahan.[3] Rahaston apuraha jaetaan vuosittain ansioituneelle asiantuntijalle tutkimukseen ja kehittämistyöhön.

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun hallitus perusti vuonna 2009 Tapani Järvisen nimeä kantavan rahaston, jonka alkupääoman lahjoitti Outotec Oyj.[3] Järvinen on eläkkeelle jäänyt Outotec Oyj:n toimitusjohtaja. Rahaston myöntämien apurahojen tavoitteena on edistää ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä teollisuudessa, joka tuottaa erilaisia teknologiatuotteita ja -palveluita.[3]

Tutkimustyö

Ympäristötieteilijänä Tuhkanen on tehnyt ympäristöanalytiikan menetelmien ja ympäristöteknologian kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja käyttänyt tutkimustuloksia käytännön ongelmien ratkaisemiseksi.[3] Hän on tutkinut, miten mikrokokoisia saastuttavia hiukkasia voisi poistaa jätevesistä, juomavedestä tai yleisemmin saastuneesta ympäristöstä.[2] Tutkimuskohteena ovat sekä teollisuuden että muun yhteiskunnan jätevesipäästöt, joihin hän on kehittänyt puhdistusmenetelmiä.[3] Tuhkanen on selvittänyt, miten niin sanottuja orgaanisia aineita voidaan poistaa kotitalouksien käyttövedestä ja jätevedestä.[3] Mekanismien tasolla hän on tarkastellut, miten orgaaniset aineet ja ravinteet liikkuvat urbaanissa hydrologisessa kierrossa.[4] Suurin osa orgaanisesta aineksesta on harmitonta, mutta esimerkiksi lääkeaineet voivat aiheuttaa riskejä ympäristölle. Veden kiertokulku liittyy tutkimusaiheena kiertotalouteen.[3] Veden kiertokulusta on Tuhkasen mukaan mahdollista hyödyntää vettä, orgaanista ainetta, ravinteita ja jopa metalleja, mutta pienetkin määrät haitallisia aineita voivat pilata näitä hyödynnettäviä jakeita.[3]

Osa tutkimuksesta liittyy menetelmiin, kuinka ympäristöriskejä voidaan vähentää esimerkiksi suunnittelun avulla, keskittämällä vedenpuhdistusta, eristämällä päästölähteitä tai käsittelemällä ulosteita.[2] Ympäristötieteen ja -teknologian keskeisiä tutkimuskysymyksiä tulevaisuudessa ovat muun muassa antiobioottien käyttö, antiretroviraaliset lääkkeet, puhtaan veden riittävyys sekä ruoan ja energian riittävyys.[2] Niihin kysymyksiin tutkijat etsivät ratkaisuja.

Tuhkasen tuoreimpia tutkimusaiheita 2010-luvun jälkipuoliskolta lähtien on ollut antibioottien päätyminen jäteveteen ja siitä edelleen lietteeseen ja ympäristöön. Haitallisen aineen poistaminen on Tuula Tuhkasen mukaan vaikeaa ja tulee kalliiksi, jos haitallinen komponentti pääsee laimenemaan kokonaisjäteveteen.[3] Hänen tutkimusryhmänsä on tehnyt jätevesien antibioottipitoisuuksiin liittyvää kenttätutkimusta muun muassa Keniassa.[5]

Ympäristötieteen tutkimuksessa tyypillisesti pyritään erottamaan erilaisia aineita maa- tai vesinäytteistä. Yleisesti puhutaan niin sanotusta luonnollisten orgaanisten ainesten ja jätevesien orgaanisen ainesten karakterisoimisesta.[2] Tuhkanen soveltaa menetelminä näissä tutkimuksissa esimerkiksi korkean erotuskyvyn nestekromatografiaa, kokoerotuskromatografiaa eli molekyyliseulakromatografiaa (SEC, engl. Size-exclusion chromatography) sekä UV- ja fluoresenssispektroskopiaa.[2]

Kirjailija

Tieteellisen uran ohella Tuhkanen on kirjoittanut useita teoksia ympäristötieteen ja -teknologian aloilta.

Teoksia

  • Tuula Tuhkanen: Situation of soil contamination in Basque Country. [S.l.] : [s.n.], 2007. kirja & 1 levy (CD-ROM). OCLC-numero: 932580631
  • Tuula Tuhkanen, Jami Aho & Elina Merta: Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen: Ravinnesampo. Osa 2: Maitohuonejätevesien käsittely. Vaasa: Länsi-Suomen ympäristökeskus; [Tampere]: Tampereen teknillinen yliopisto; [Helsinki]: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISBN 9521119799 (Suomen ympäristö, 763.)
  • Erkki Karttunen, Tuula Tuhkanen & Suomen Rakennusinsinöörien liitto: Vesihuolto. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003. ISBN 9789517584319
  • T. Tuhkanen et al.: Ammoniumpohjaisen sulfiittiselluloosatehtaan jätevesien puhdistus aktiivilietemenetelmällä sekä anaerobilammikointi esikäsittelymenetelmänä. Helsinki: Vesihallitus, 1986. ISBN 9514693639 (Vesihallituksen monistesarja, nro 414.)
  • T. Tuhkanen & Katariina Ruuth-Rautalahti: Aktiivilieteprosessin mikrobiologiasta ja sen sovellutuksista metsäteollisuuden jätevesien puhdistukseen. Helsinki: Vesihallitus, 1986. ISBN 9514689534 (Vesihallituksen monistesarja, nro 381.).
  • Tuula Tuhkanen & Ossi Koski: Metsäteollisuuden jätevesien käsittelykokeet modifioidulla aktiivilietemenetelmällä. Helsinki: Vesihallitus, 1985. ISBN 9514684192 (Vesihallituksen monistesarja, nro 331.)

Lähteet

  1. ↑ a b c Tuula Tuhkanen: Oxidation of organic compounds in water and waste water with the combination of hydrogen peroxide and UV radiation (1994) (Väitöskirja, Kuopion yliopisto. ISBN 951-780-522-5) Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Tuula Tuhkanen ResearchGate-palvelussa. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i Tapani Järvisen ympäristörahaston apuraha professori Tuula Tuhkaselle Aalto-yliopisto, 20.3.2018. Viitattu 18.6.2021.
  4. ↑ Tuhkanen Tuula, Professor (Arkistoitu – Internet Archive) Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. 27.4.2020. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Kairigo, Pius; Ngumba, Elijah; Sundberg, Lotta-Riina; Gachanja, Anthony & Tuhkanen, Tuula: Occurrence of antibiotics and risk of antibiotic resistance evolution in selected Kenyan wastewaters, surface waters and sediments (2020) (Science of the Total Environment, vol. 720, Artikkeli nro 137580. doi: 10.1016/j.scitotenv.2020.137580.) Tutkimustietojärjestelmä Converis. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!