Fredric von Rettigin lahjoittamin varoin rakennettu ja K. A. Wreden suunnittelema vanha kirjastorakennus valmistui vuonna 1903, ja se on siitä lähtien toiminut kaikkia turkulaisia palvelevana kirjastona. Vanhan kirjastorakennuksen viereen valmistui vuonna 2007 arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema uusi kirjastorakennus. Rakennuksia yhdistää Linnankadun varrella oleva käytävä, josta on kulku myös entiseen maaherran kansliarakennukseen.[2]
Vanhan kirjastorakennuksen renessanssityylinen julkisivu.
Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja luovutti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen vävynsä K. A. Wrede ja se on pinta-alaltaan noin 2 900 m². Se edustaa hollantilaista myöhäisrenessanssia ja sen esikuvana on ollut Tukholman ritarihuone[4][5]. Kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa toimi työväestölle tarkoitettu kansankirjasto ja toisessa sivistyneistölle tarkoitettu kaupunginkirjasto. Vuonna 1912 nämä kirjastot yhdistettiin Turun kaupunginkirjastoksi.[6]
Vanhaan kirjastorakennukseen sijoitettiin vuonna 2008 valmistuneen kunnostuksen jälkeen kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki.[7][8] Rakennus sai nimekseen Taiteiden talo. Vuonna 1818 valmistuneen maaherran kansliarakennuksen purkamista mietittiin uuden kirjaston tieltä, mutta Museovirasto ja ympäristökeskus eivät suostuneet kumoamaan vuoden 1991 suojelupäätöstä[9].
Turun kirjastotalo oli kolmas Suomessa[10]. Turkua ennen oman kirjastotalonsa olivat ehtineet saada ainoastaan Helsinki ja Rauma.
Uusi kirjastorakennus
Uuden kirjastorakennuksen sisätiloja.
Vuonna 2007 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiminta laajeni vanhan kirjastotalon viereen rakennettuun uuteen rakennukseen. Uuden kirjastotalon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Asmo Jaaksi.[11] Rakennuksen huoneistoala on noin 5 400 m². Pääasiallisena rakennusmateriaalina on betoni, ja kirjasto on saanut vuoden 2007 betonirakennepalkinnon.[12]
Uudessa kirjastorakennuksessa sijaitsevat lasten alue Saaga, nuorten alue Stoori, Studio ja Tieto-osasto.[7]
Uutta kirjastotaloa rakennettaessa noudatettiin nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan tietty osa rakentamiskustannuksista varattiin kirjastoon tehtäviin taidehankintoihin. Kirjaston yleisötiloihin hankittiin viisi tilausteosta. Teokset olivat Saara EkströminAlkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian BerginVisual Vortex - Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä. Hankitut teokset liitettiin Wäinö Aaltosen museon hallinnoimaan Turun kaupungin taidekokoelmaan.[13]
Café Sirius
Kirjaston rakennuksia yhdistää toisiinsa käytävä, joka kulkee Uutistorin läpi. Uutistorilta on käynti entisessä maaherran kansliarakennuksessa toimivaan Café Siriukseen, jonka yläkerrassa on kokoustiloja.[7]
Lähteet
↑PääkirjastoTurun kaupunginkirjasto. Turun kaupunki. Viitattu 9.3.2022.
