Arvion mukaan Tursiannotkossa on ollut yhtäjaksoista asutusta viikinkiajan alusta lähtien. Paikalta on tehty jopa 400-luvulle jaa. ajoittuvia löytöjä, mutta mitkään löytyneet rakenteet eivät tue näin varhaista ajoitusta.[1]
Arkeologissa kaivauksissa paikalta on paljastunut 3–5 rakennuksen jäänteet, jotka ajoittuvat myöhäisrautakaudelta 1200-luvulle. Ainoa kokonaisuudessaan tutkittu rakennusjäänne on yksihuoneinen, savilattiainen hirsitupa. Radiohiiliajoituksen perusteella rakennus on ajoitettu 800–900-luvuille, viikinkiajan alkupuolelle tai keskivaiheille.[2] Kaivauksen aikana rakennusjäännöksen sisältä löytyi mahdollinen kiuasuunin perustus, mikä tekisi löydöstä Suomen vanhimman tunnetun kiukaan.[3] Toisen tutkitun hirsirakenteisen rakennuksen jäännös ajoittuu 1000-luvulta 1100-luvulle, siis viikinkiajan loppuun tai ristiretkiajan alkuun.
Tursiannotkon asuinpaikka jatkoi kasvuaan keskiajalla, ja 1400-luvulle tultaessa siitä oli kasvanut Pirkkalankylä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1442.[4]
Esinelöydöt
Tursiannotkosta löytynyt ristiretkiaikainen luulusikka.
Maaperän otollisten säilymisolosuhteiden ansiosta Tursiannotkon luut ja luuesineet ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Vuoteen 2017 mennessä kaivauksilta on tunnistettu 1 560 luunkappaletta, joiden perusteella yleisin kotieläin alueella on ollut sika.[5] Osa eläinten luista saattaa olle peräisin maagiseksi suojaukseksi tehdyistä rituaalikätköistä, kuten saviastioissa maahan haudatut kukon luut.[6] Käsittelemättömien luiden lisäksi Tursiannotkosta on löytynyt useita luuesineitä, kuten luisia nuolenkärkiä[7] ja lusikoita[8].
Bläuer, Auli: Karjaa, riistaa ja turkiksia: Pirkkalan Tursiannotkon myöhäisrautakauden eläinluut. Pirkan maan alta 15, 2018, s. 17–22. Tampere: Museokeskus Vapriikki. Artikkelin verkkoversio.
Bläuer, Auli: ”Myöhäisrautakauden ja keskiajan koti- ja riistaeläimet sekä maatiaisrodut”, Tursiannotko: tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle. (Toim. Kreetta Lesel, Marjo Meriluoto & Sami Raninen) Tampere: Tampereen museot, 2017. ISBN 978-951-609-878-7
Kumpulainen, Tuukka: ”Jousia, nuolia ja jousenkäyttöä rautakauden Pohjolassa”, Tursiannotko: tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle. (Toim. Kreetta Lesel, Marjo Meriluoto & Sami Raninen) Tampere: Tampereen museot, 2017. ISBN 978-951-609-878-7
Raninen, Sami: Taškentista Pirkkalaan: Tursiannotkon asuinpaikka osana Pirkanmaan ja Euroopan menneisyyttä. Pirkan maan alta 15, 2018, s. 6–16. Tampere: Museokeskus Vapriikki. Artikkelin verkkoversio.
Raninen, Sami: Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. Pirkan maan alta 14, 2016, s. 8–16. Tampere: Museokeskus Vapriikki. Artikkelin verkkoversio.
Salminen, Tapio: ”Keskiaikainen Pirkkalankylä ja Pyhäjärven itäpuolen asutus”, Tursiannotko: tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle. (Toim. Kreetta Lesel, Marjo Meriluoto & Sami Raninen) Tampere: Tampereen museot, 2017. ISBN 978-951-609-878-7
