Tornipöllö on 33–39 cm pitkä ja sen siipiväli on 80–95 cm. Sen ruumis on hoikka, sillä on pitkät siivet ja jalat, jotka roikkuvat usein lennon aikana. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea, ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat. Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä. Sukupuolet ovat hyvin samannäköisiä, koiras on usein vaaleampi ja naaraan höyhenpuvussa on enemmän mustia pilkkuja kuin koiraalla.
Naaras pitää hyrinää, koiras taas harvemmin. Varoitusääni on kimeä, hiova kirkaisu, joka kuuluu usein lennossa. Laulu on noin kahden sekunnin mittainen, usein toistuva, raikuva ja säröilevä ”shrrrriiiih”. Poikasten kerjuuääni on noin puolen sekunnin mittainen käheä kuorsaus.
Tornipöllöt ääntelevät matalasti. Varsinkin soidinmenojen aikaan kuulet varmasti matalan huhuun.
Tornipöllö pesii metsiköiden, pihojen, viljelysmaiden ja muiden puoliavoimien alueiden peltoaukeilla. Se on paikkalintu.
Lisääntyminen
Hakeutuu ihmisasutuksen läheisyyteen mistä löytyy latoja, ulkorakennuksia ja muita vastaavia pesimäpaikoiksi. Asettuvat myös mielellään ladossa olevaan isoon pönttöön ja puunkoloihin.
Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2
Viitteet
↑ abBirdLife International: Tyto albaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.5.2014. (englanniksi)