Tämä artikkeli käsittelee jokea. TISZA on myös unkarilaisen poliittisen puolueen nimilyhenne.
Tisza (saks. Theiß, rom. Tisa, serb. Тиса, Tisa, slovakiksi Tisa, ukr. Тиса, Tysa, lat. Tissus, Tisia tai Pathissus) on Tonavan suurin sivujoki ja Unkarin toiseksi pisin joki. Joen pituus on 966 kilometriä ja sen valuma-alue on 157 186 neliökilometriä, joka on noin 20 prosenttia Tonavan valuma-alueesta. Tizsa virtaa Ukrainassa, Romaniassa, Unkarissa ja Serbiassa.[1] Joen mukaan on nimetty myös myöhäisneoliittinen Tiszan kulttuuri.
Tisza alkaa Ukrainassa Taka-Karpatian alueella Rah'ivin kaupungin koillispuolella kohdassa, jossa idästä saapuva Valkoinen Tisza ja pohjoisesta laskeva toinen alkujoki Musta Tisza yhdistyvät. Virrattuaan runsaat 20 kilometriä kohti etelää Tisza toimii Ukrainan ja Romanian rajajokena sekä hieman myöhemmin Ukrainan ja Unkarin rajajokena. Se kulkee vielä Unkarin ja Slovakian rajallakin viiden kilometrin matkan ja kääntyy sitten etelälounaaseen.[2] Ukrainan kaupungeista sen varrella sijaitsevat muun muassa Velykyi Bytškiv, Hust, Vynohradiv ja Tšop, Romaniassa Sighet.
Tiszan pituus on nykyään 966 kilometriä. Alun perin se oli 1 419 kilometriä ja joki mutkitteli huomattavasti nykyistä enemmän. Mutkaisuudesta seuranneiden useiden tulvien takia unkarilaiset suoristivat Tiszaa vuosina 1846–1880.[1] Tästäkin huolimatta tulvat ovat edelleen aiheuttaneet aika ajoin tuhoja. Suurimpia kaupunkeja Tiszan varrella ovat Tokaj, Tiszafüred, Szolnok, Csongrád ja Szeged. Szegedin lähellä Tisza ylittää Unkarin ja Serbian rajan ja virtaa eteläsuunnassa Vojvodinaan, jossa se laskee Tonavaan hieman Novi Sadista itään.[2]
Jokea kohtasi 31. tammikuuta 2000 luonnonkatastrofi, kun eräässä romanialaisessa kultakaivoksessa sattuneen onnettomuuden seurauksena jokeen pääsi Someş-sivujoen kautta syanidia. Tämän seurauksena joesta kuoli melkein kaikki elollinen, mikä luonnollisesti merkitsi katastrofia myös joenvarren kalastajille.
Kuvia
Lähteet
- ↑ a b [https://www.icpdr.org/main/sites/default/files/Tisza_RB_Analysis_2007.pdf Analysis of the
Tisza River Basin 2007] (PDF) (s. 12) ICPDR – International Commission for the Protection of the Danube River. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
