Tilkka on tullut käyttöön sairaalan ja sairaala-alueen nimenä vuonna 1907, jolloin professori, valtioneuvos Taavi Laitinen perusti yksityissairaalan ja lepokodin, parantolan, Tilkan niitty (Tilka äng) -nimiselle vuokra-alueelle. Vuonna 1913 Laitinen myi kiinteistön valtiolle, joka rakennutti sen tilalle myöhemmin sotilassairaalan. Nimi lienee saatu paikallisesta ruotsinkielen murteesta, jossa tilk tarkoittaa pientä viljelysaluetta (peltotilkku) suomesta otettuna lainasanana.[1][2]
Arkkitehtuuri
Tilkan sotilassairaala perustettiin vuonna 1918 ja nykyinen funkistyylinen sairaalarakennus valmistui vuonna 1936.[3] Tilkan tunnistettavin ominaispiirre on päärakennuksen kaareva eteläpääty. Rakennusta laajennettiin vuonna 1965, ja sen bruttoala on nykyisin runsaat 15 300 ja huoneistoala runsaat 10 700 neliömetriä.[4] Molempien rakennusvaiheiden suunnittelija oli arkkitehti Olavi Sortta.[5]
Rakennus on suojeltu asemakaavalla, eikä sitä saa purkaa tai sen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.[4][6] Museovirasto on listannut sen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon[7] ja Docomomo yhdeksi modernin arkkitehtuurin merkkikohteista Suomessa.[8]
Puolustuslaitoksen jälkeinen aika
Sairaalana Tilkka eli Keskussotilassairaala 1, KSS 1 lakkautettiin vuonna 2005 ja kielekkeinen valtiolippu laskettiin Tilkan katolta 30. joulukuuta 2005.[9] Lakkauttaminen liittyi Puolustusvoimien organisaatiomuutokseen, jonka myötä Puolustusvoimat ulkoisti erikoissairaanhoitotasoiset palvelut. Sotilaslääketieteeseen liittyvä tutkimustoiminta jatkuu Lahteen perustetussa Sotilaslääketieteen keskuksessa.[10]
Suomen valtio myi Tilkan kiinteistön lokakuussa 2006 eläkevakuutusyhtiö Eteralle, joka on peruskorjannut rakennuksen pääosin vanhusten hoivapalvelutiloiksi.[4] Uudistuneen Tilkan avajaiset pidettiin 4. kesäkuuta 2009 ja Esperi Care Oy avasi Tilkassa Suomen suurimman yksityisen vanhusten hoivakodin, jossa on hoivapaikkoja noin 150.[11]
Kirjoja Tilkasta
Tuomas Kyrön romaanin Tilkka (2003) tapahtumat keskittyvät Tilkan sairaalaan.
Helsingin sotilassairaala I, Keskussotilassairaala 1, 53. sotasairaala
lääkintäeversti Lauri Ollonqvist 1918-1944
Keskussotilassairaala 1
lääkintäeversti Lauri Ollonqvist 1944-1945
lääkintäkenraalimajuri Torsten Roschier 1945-1969
lääkintäeversti Harry Björk 1969-1970
lääkintäeversti Osmo Helve 1971-1973
lääkintäeversti Paavo Waris 1973-1974
lääkintäeversti Jorma Castrén 1974-1984
Keskussotilassairaala
lääkintäeversti Matti Ponteva 1984-1989
lääkintäeversti Heikki Salmi 1989-1996
lääkintäeversti Jaakko Levänen 1997-1998
lääkintäeversti Seppo Savolainen 1998-2003
lääkintämajuri Markus Henriksson 2003-2005
Lähteet
Palokangas, Marko (toim.): Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet - Puolustusvoimat 90 vuotta 1918-2008. (Sotamuseon julkaisuja 1/2008) Helsinki: Puolustusvoimat, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2
Viitteet
↑Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 141. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
↑Tilkka Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1601. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917