Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 1.1.2016 astui uusi tilintarkastuslaki voimaan ja uudet tutkinnot.
Osakeyhtiössä tilintarkastajat valitsee yhtiökokous, jossa ovat edustettuina yhtiön osakkaat. Yhdistyksessä valinnan tekee yhdistyksen kokous eli vuosikokous, jossa yhdistyksen jäsenet ovat läsnä. Tilintarkastajan on kuitenkin täytettävä tietyt riippumattomuussäännökset, sillä esimerkiksi hallituksen jäsen ei voi toimia tilintarkastajana. Suurempien yhteisöjen osalta edellytetään tiettyjä määriä tietyt pätevyysvaatimukset täyttäviä tilintarkastajia. Mikäli valitaan vain yksi tilintarkastaja eikä valittu ole auktorisoitu tilintarkastusyhteisö, on aina valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.
Tilintarkastajat tarkastavat kirjanpitoa ja hallintoelinten toimintaa tilikauden aikana ja sen päätyttyä sekä tilinpäätöksen. Tilintarkastajat antavat yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomuksen, jossa he kertovat tekemästään tarkastuksesta ja sen tuloksista. Jos kaikki on ollut tilintarkastajien mielestä kunnossa, he esittävät kokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tarkastetun tilikauden osalta hallintoelimille, esimerkiksi hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Tilintarkastajan pitää lain mukaan antaa yhteisön kokoukselle tilintarkastuskertomus. Siinä pitää vähintäänkin olla lausunto seuraavista asioista:
Onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti
Antaako tilinpäätös kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Tilinpäätöksen vahvistamisesta
Tuloksen käsittelystä hallituksen tai muun vastaavan toimielimen esittämällä tavalla
Vastuuvapaudesta.
Mikäli joissain näistä asioista ilmenee tilintarkastajan mielestä ongelmia, pitää niistä myös mainita tilintarkastuskertomuksessa. Tämän lisäksi tilintarkastaja voi antaa muita lausuntoja itse yhtiön johdolle, esimerkiksi niin tilintarkastuspöytäkirjassa. Siinä voidaan ottaa kantaa pienempiin virheisiin, piileviin riskeihin tai muihin asioihin, joita tilintarkastaja katsoo aiheelliseksi mainita. Tilintarkastuspöytäkirja ei ole julkinen asiakirja kuten tilintarkastuskertomus, ja sen tarkoituksena onkin lähinnä ohjeistaa yhteisön hallintoa.
Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puheoikeuttaan kaikissa yhteisön kokouksissa, joissa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tilintarkastajalla on velvollisuus olla läsnä, mikäli kokouksessa käsiteltävät asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että tilintarkastajan läsnäolo on tarpeellinen.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja vastuu
Tilintarkastuksen keskeinen lähtökohta on tilintarkastajan riippumattomuus tarkastettavasta kohteesta. Tilintarkastajana ei voi luonnollisestikaan toimia kukaan yhteisön työntekijä tai luottamustehtävässä oleva, eikä myöskään liike- tai velkasuhteessa yhteisöön oleva henkilö. Tilintarkastajana ei voi myöskään toimia edellä mainittujen henkilöiden lähisukulainen.
Tilintarkastajalla on oikeus saada tarkastuskohteelta ne tiedot, jotka tarkastuksen suorittamisen kannalta ovat tarpeen. Koska tilintarkastajalla on oikeus (ja velvollisuus) saada käsiinsä kaikki tarkastuksessa tarvittavat tositteet ja asiakirjat sekä osallistua tarkastuskohteen kokouksiin, on myös luonnollista, että tilintarkastajaa sitoo ankara vaitiolovelvollisuus.
Kun tilintarkastaja on antanut vakiomuotoisen eli puhtaan tilintarkastuskertomuksen, on hän myös omalta osaltaan vastuussa tarkastettujen tietojen oikeellisuudesta. Käytännössä tilintarkastajan on lähes mahdotonta huomata virheitä tai ongelmia, jos hallinto tietoisesti harhauttaa tarkastajaa esimerkiksi väärentämällä tositteita. Yleensä tilintarkastaja ei myöskään joudu tällaisista ongelmista vastuuseen. Lähihistoria on kuitenkin osoittanut, että tilintarkastaja voi myös näissä tilanteissa joutua vastuuseen, mikäli ongelmat olisi pitänyt huomata muista merkeistä. Esimerkiksi Töölön Matkatoimiston konkurssitapauksessa tilintarkastajat katsottiin osavastuullisiksi, sillä vaikka heiltä ei edellytetty väärennösten huomaamista, olisi heidän pitänyt havaita yhtiön vähävaraisuus muista tunnusmerkeistä.
Hyväksytty tilintarkastaja
Tilintarkastajien pätevyystasoa osoittavat lyhenteet KHT (suorittanut KHT-erikoistumistutkinnon), JHT (suorittanut JHT-erikoistumistutkinnon) ja tilintarkastajan ammattitutkinto HT. Vuodesta 2024 alkaen tilintarkastuksen ammattitutkinnon suorittanut henkilö on voinut erikoistua kestävyysraportointitarkastajaksi (KRT). Tunnuksien käyttäjät ovat suorittaneet Patentti- ja rekisterihallituksen[1] tilintarkastusvalvonnan järjestämän tilintarkastajan ammattitutkinnon. Aiemmin näistä tutkinnoista vastasi Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta, miltä ajalta periytyvät myös nykyisin käytössä olevat tutkintonimikkeet. KHT tarkoitti Keskuskauppakamarin ja HT kauppakamarin hyväksymää eli auktorisoimaa tilintarkastajaa.
KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin vaativissa tilintarkastustehtävissä yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä, kuten pörssiyhtiöissä. JHT-tutkinnon tehtävät keskittyvät julkishallinnon tilintarkastukseen. Tilintarkastusalan perustutkinnon eli HT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin ammattimaisissa tilintarkastustehtävissä.
Tilintarkastajana voi toimia myös hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tällaisen yhteisön, joka voi olla henkilö- tai osakeyhtiö, osakkaiden, hallinnon jäsenten sekä toimitus- ja varatoimitusjohtajan tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia.
Tilintarkastajaa voi avustaa työssään henkilö, joka ei ole hyväksytty tilintarkastajaksi. Vastuu tilintarkastustyöstä on kuitenkin viime kädessä tehtävään valitulla, auktorisoidulla tilintarkastajalla. Tilintarkastajaa avustaa usein tilintarkastusyhteisön muut työntekijät, jotka hankkivat kokemusta hankkiakseen myöhemmin auktorisoinnin. Suurten yhteisöjen tilintarkastukset ovat myös työmäärältään niin suuria, että tilintarkastuksen menestyksekäs suorittaminen edellyttää tilintarkastajaa avustavan tiimin kokoamista. Tarkastustiimiin saattaa kuulua myös muiden alojen erikoisasiantuntijoita, kuten veroasiantuntijoita, tietojärjestelmätarkastajia, data-analyytikkoja ja aktuaareja.
Toiminnantarkastaja
Toiminnantarkastus on Suomessa asunto-osakeyhtiöissä ja rekisteröidyissä yhdistyksissä vuodesta 2010 alkaen käytössä oleva yhteisön talouden ja hallinnon tarkastusmenetelmä, joka on korvannut entisen maallikkotilintarkastajien suorittaman ei-ammattimaisen tilintarkastuksen. Tällaisen maallikkotarkastajan uusi nimitys on toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastaja voi siis myös toimia henkilö, jolla ei ole auktorisointia HT-tilintarkastajaksi.
Kokonaan vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta on sellainen yhteisö, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta seuraavat edellytykset:
Taseen loppusumma on alle 100 000 euroa;
Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 200 000 euroa, tai
Palveluksessa on korkeintaan 3 henkilöä.
Lisäksi asunto-osakeyhtiölain mukaisissa yhtiöissä edellytetään, että huoneistoja on korkeintaan 30.
Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
.jpg)
