Tietovalkama[1] (engl. data haven) on lähinnä teoreettinen tietojärjestelmä jonka tarkoituksena on suojella siihen tallennettua tietoa kaikilta valtiohallinnon toimilta. Suojakeinoina käytetään niin teknisiä keinoja (mm. salaus, hajautetut järjestelmät) ja juridisia keinoja (palvelimien sijainti alueilla, joiden lainsäädäntö ei puutu järjestelmien toimintaan, ja jotka eivät taivu ulkovaltojen asettamiin pakotteisiin).
Tietovalkamien perustarkoituksena on sallia oikeus sananvapauteen ja tarjota mahdollisuus paljastaa tietoja, joiden paljastaminen muualla voisi johtaa vakaviin seurauksiin. Toisaalta tietovalkamien tarkoitus on olla puolueeton siihen tallennetun tiedon suhteen, jolloin järjestelmä sallii kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vastaisen aineiston tallentamisen; täysin vapaa tietovalkama sallisi siis tekijänoikeusrikkomukset ja joillain alueilla kielletyt toiminnat (mm. uhkapelit). Kääntöpuolena täysin puolueeton tietovarasto tarjoaisi suojapaikan myös terroristeille ja muille rikollisille, joiden toimintaa ei voida perustella ihmisoikeuksilla.
Termin "data haven" keksi tieteiskirjailija William Gibson vuoden 1986 romaanissaan Kreivi Nolla. Ajatusta valtion suojaamasta keskitetystä tietovalkamasta kehitteli myös Neal Stephenson vuoden 1999 romaanissa Cryptonomicon. Tosimaailmassa tietovalkama-ajatusta kokeiltiin vuonna 2000, kun HavenCo-niminen yritys perusti tietovalkaman Sealandiin. Freenet-vertaisverkko on esimerkki yrityksestä rakentaa hajautettu tietovalkama olemassa olevan Internetin yli. Rajatummassa mielessä IPREDator ja Wikileaks ovat myös esimerkkejä paikallisen lain sallimasta tiedon julkaisusta.
Lähteet
