The Guardian Angel – Suojelusenkeli on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut psykologinen jännitysdraama, jonka on ohjannut Arto Halonen. Sen pääosissa ovat Pilou Asbæk, Josh Lucas, Rade Šerbedžija, Cyron Melville, ja Sara Soulié. Elokuvassa näyttelevät myös suomalaiset Pamela Tola ja Mikko Nousiainen. Elokuva perustuu tositapahtumiin, niin kutsuttuihin hypnoosimurhiin, jotka tapahtuivat Kööpenhaminassa vuonna 1951.[3] Elokuvan levitysoikeudet on myyty 60 maahan ja Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 12 000 katsojaa.[4][5]
Elokuva herätti laajaa keskustelua psykologian ammattilaisten keskuudessa ihmisen hypnotisoinnista toimimaan omaa moraaliaan vastaan, sillä sen todettiin olevan mahdollista. Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta laajalla tiedeartikkelilla[6]. Länsiväylässä julkaistussa artikkelissa aiheesta Hannu Lauerma kertoo ilmiön olemassolosta ”Kauan jatkuvassa ja epäsuorassa suggeroinnissa asiat saadaan kuitenkin näyttämään muulta kuin ne ovat. Silloin ihminen ei miellä tekevänsä pahaa vaan kokee tekevänsä hyvää ja välttämätöntä” [7].
Halonen oli ensimmäinen joka löysi hypnoosimurhaajan, nimeään vaihtaneen Palle Hardrupin, tamän vapauduttua vankimielisairaalasta. Hän myös lukeutuu harvoihin, joille Hardrup suostui haastatteluita antamaan. He tapasivat vuonna 1997 eli yli kaksikymmentä vuotta ennen elokuvan valmistumista.[8] Kansainvälisesti tuotettu elokuva kuvattiin Tanskassa ja Kroatiassa. Kevin Frazierin ja Arto Halosen kirjoittaman samannimisen kirjan on julkaissut WSOY. Kirjan alkuperäinen kieli on englanti ja se on käännetty viidelle eri kielelle: suomeksi, tanskaksi, portugaliksi, italiaksi ja serbiaksi.[9]
Rikostutkija Anders Olsen (Pilou Asbæk) saa selvitettäväkseen tapauksen, jossa pankkiryöstäjä ampuu kaksi virkailijaa ja pakenee rahojen kanssa Kööpenhaminan kaduille. Pidätettäessä pankin ryöstänyt Palle Hardrup (Cyron Melville) väittää tehneensä teon yksin. Omituisen tapauksesta tekee se, että jotkut silminnäkijät sanovat pankkiryöstäjän käyttäytyneen kuin olisi transsissa. Olsen saa selville, että syytetty on istunut vankilassa yhdessä karismaattisen Björn Nielsenin (Josh Lucas) kanssa ja alkaa epäillä, että Nielsen on hypnotisoinut sellitoverinsa tekemään rikoksen puolestaan.
Olsen hakee apua tunnetulta hypnoosiin erikoistuneelta psykiatrilta (Rade Šerbedžija), jonka kanssa hän ajautuu yhä syvemmälle mielen manipulaation maailmaan. Keskittyessään rikostutkimuksiin Olsen ei huomaa, että salaperäinen Nielsen tekee salaa tuttavuutta hänen nuoren vaimonsa (Sara Soulié) kanssa. Pian mystinen tapaus koskettaa häntä lähempää kuin hän arvaakaan.
Ilkka Lappi kommentoi Aamusen arvostelussa elokuvan olevan "Paitsi kerronnaltaan, myös tunnelmaltaan huippuluokkaa. Voisi sanoa, että elokuvan noin kolmen miljoonan euron budjetti on käytetty hyvin. Ensinnäkin tarina ja juonenkuljetus saavat katsojan arvuuttelemaan totuutta pitkin matkaa."[15]
Kansan Uutisten Harri Ilmari Moilanen kommentoi elokuvaa seuraavasti: "Kulisseissa joku vetelee vaarallisesti naruja toisten mielen käännyttämiseksi. Tähän myös leffan 'kuka sen oikeasti teki?' -rikospähkinä keskittyy."[16]
Viihteen olohuone -verkkomedian toimittaja Linda Hildén kommentoi trillerin olevan "Hienosti toteutettu elokuva, jossa katsoja pääsee tutustumaan kiehtovaan rikokseen vuosien takaa."[17]
↑Uggeldahl, Krister: Allt annat än hypnotiskt. Hufvudstadsbladet, 29.3.2018, s. 26. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
