The Death and Life of Great American Cities on Jane Jacobsin vuonna 1961 julkaistu teos. Teoksessa arvostellaan 1900-luvun kaupunkisuunnittelupolitiikkaa, syyttäen sitä monien kaupunginosien rappiosta Yhdysvalloissa. Teoksessa esitettiin näkemyksiä niistä tekijöistä, jotka luovat kaupunkeihin elävyyttä.[1].
Sisältö
Jacobs argumentoi, että modernistinen kaupunkisuunnittelu ylenkatsoo kaupunkia, koska se ylenkatsoo ihmisyhteisöjä ja ihmisten toimintaa niissä. Hän arvostelee myös Le Corbusierin Ville Radieuse- ja Ebenezer Howardin puutarhakaupunki-malleja. Jacobs piti tuhoisimpana vanhan rakennuskannan päälle sijoitettavaa uudisrakentamista (engl. urban renewal) ja eri toimintojen, kuten asumisen, liiketoiminnan ja työpaikkojen erottelua. Hän väitti näiden toimintatapojen tuhoavan yhteisöjä ja liiketoimintaa luomalla eristettyä ja toimimatonta kaupunkitilaa.
Näiden tilalle Jacobs esittää neljää monimuotoisuuden tekijää. Näiden neljän tekijän välttämättömyys on tämän kirjan tärkein sisältö. Yhdessä nämä ehdot luovat tehokkaita taloudellisia varantoja (engl. efficient economic pools of use). Jacobsin neljä ehtoa monimuotoisuuden toteutumiselle ovat seuraavat:
- Eri toimintojen sekoittaminen, jotta katutilassa olisi toimintaa kaikkina aikoina päivästä.
- Lyhyet korttelivälit, jotka mahdollistavat suuren jalankulkijoiden läpäisyvirran.
- Rakennuskannassa eri-ikäisiä ja -kuntoisia rakennuksia. Tämä mahdollistaa erilaisiin taloudellisiin resursseihin pohjautuvien toimintojen diversiteetin.
- Tiiviys, joka mahdollistaa riittävän volyymin eri toimintojen elävyyden ylläpitämiseksi.
Jacobsin estetiikkaa voidaan pitää vastakohtana modernistisen arkkitehtuurin estetiikalle, korostaen elävyyttä ja suunnittelmattomuutta korkeammalle kuin järjestystä ja tehokkuutta. Jacobs käyttää usein New York Cityn Greenwich Villagea, jossa hän itsekin on asunut ja toiminut, esimerkkinä elävästä urbaanista yhteisöstä.
Vaikutus
The Death and Life of Great American Cities on Jacobsin tunnetuin teos. Se on käännetty kuudelle kielelle ja sitä on myyty yli 250 000 kappaletta[2].
Teoksella oli merkittävä vaikutus Uusi urbanismi -liikkeeseen (engl. New Urbanism). Liike syntyi 1980-luvulla puolustamaan tiiviitä kävelykaupunkeja esikuvanaan vanhat keskieurooppalaiset kaupungit.
Lähteet
