Theodor (Teuvo) Kosti Wartiovaara (10. syyskuuta1896Joensuu – 19. maaliskuuta1979[1]) oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat rovasti William Vartiovaara ja Mirjam Salome Colliander. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Toini Inkeri Mannisen kanssa.[2][3]
Hän kävi seitsemän luokkaa Helsingin suomalaista yhteiskoulua ja suoritti kahdeksannen luokan Lahden yhteiskoulussa vuonna 1925. Hän suoritti Pioneerikurssi Utissa vuonna 1926 ja Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuonna 1928 sekä Taistelukoulun orientoivan kurssin vuonna 1930. Piiripäälliköiden täydennyskurssin hän suoritti vuonna 1937.[2][3]
Jääkäriaika
Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 25. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[2][3]
Hän saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) luutnantiksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 9. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 11. huhtikuuta 1918 lähettiupseeriksi 2. Jääkäriprikaatin esikuntaan Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa.[2][3]
Sisällissodan jälkeinen aika
Sisällissodan jälkeen hän palveli lähettiupseerina 2. Divisioonan esikunnassa, josta hänet siirrettiin 26. kesäkuuta 1918 alkaen 5. Jääkärirykmenttiin, jonka nimi muutettiin ensin Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4:ksi ja myöhemmin Tampereen rykmentiksi. Hän toimi rykmentin adjutanttina ja 19. heinäkuuta 1918 alkaen 8. komppanian päällikkönä, josta hänet siirrettiin aliupseerikoulun johtajaksi ja toimi johtajana vuosina 1918–1919 ja 1922–1923. 1. Pataljoonan komentajaksi hänet määrättiin 1. kesäkuuta 1925 alkaen, josta hänet siirrettiin 1. tammikuuta 1927 alkaen rykmentin talouspäälliköksi ja 31. joulukuuta 1927 alkaen 1. pataljoonan komentajaksi sekä 29. kesäkuuta 1928 alkaen aliupseerikoulun johtajaksi. Hänet komennettiin 17. marraskuuta 1932 viransijaisena hoitamaan Jyväskylän suojeluskuntapiirin piiripäällikön tehtäviä ja siirrettiin 1. heinäkuussa 1933 suojeluskuntajärjestöön, jossa hänet nimitettiin vakinaiseksi piiripäälliköksi 5. heinäkuuta 1934 alkaen. Tampereen rykmentin komentajan viransijaisuuksia hänellä oli useita vuosina 1925–1932.[2][3]
Sotien jälkeen hän toimi Jyväskylän sotilaspiirin komentajana, mutta erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja siirtyi maanviljelijäksi Saarijärven Lannevedelle. Maanviljelyksen ohella hän hoiti Lanneveden osuuskassan johtajan tehtäviä vuosina 1949–1958.[3]
Luottamustoimet
Hän toimi 3. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1926. Sotainvalidien Veljesliiton Jyväskylän osaston puheenjohtajana hän toimi vuosina 1945–1946 ja Saarijärven kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1948–1954.[2][3]
Ylennykset ja kunniamerkit
Ylennykset
Kunniamerkit
Luutnantti 11. helmikuuta 1918
Kapteeni 26. kesäkuuta 1919
Majuri 16. toukokuuta 1925
Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1933
Eversti 1940
Vapaudenristi 2. lk.
Vapaudenristi 3. lk.
Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki
Suojeluskuntajärjestön rautainen ansioristi
Vapaussodan muistomitali soljen kera
Talvisodan muistomitali
Jääkärimerkki
Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
Lähteet
Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.