Testiristeytyksen tarkoituksena on selvittää, onko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö ominaisuuden suhteen genotyypiltään homo- vai heterotsygoottinen. Jos yksilö on homotsygoottinen, syntyy vain yhdenlaisia jälkeläisiä. Jos yksilö on heterotsygoottinen alleelien suhteen, niin jälkeläisissä esiintyy sekä dominoivan että resessiivisen ominaisuuden mukaisia fenotyyppejä eli ilmiasuja.[1]
Testiristeytyksiä eli takaisinristeytyksiä on käytetty apuna jalostuksessa, missä on tärkeä tuntea fenotyyppien lisäksi yksilöiden genotyypit.[1]
Lähteet
- ↑ a b Happonen, Holopainen,
Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 120-121. Helsinki: WSOY, 2008. [[Toiminnot:Kirjalähteet/978-
951-0-34308-1|ISBN 978-
951-0-34308-1]]
Aiheesta muualla