Televisiostudio on televisio-ohjelmien monikameratuotannossa käytettävä tila. Studiokokonaisuuteen kuuluvat varsinaisen studiotilan lisäksi myös tv-ohjaamo, kuva- ja valotarkkaamo (tai kamera- ja valotarkkaamo), äänitarkkaamo sekä joukko muita tiloja, kuten pukuhuoneet, maskeeraus (meikki-) ja mahdollisesti myös lavastepaja. [1]
Tv-studio on varustettu nimenomaan monikamerakalustolla, muunlaista studiotilaa voidaan kutsua vain studioksi, filmistudioksi tai videostudioksi. [2]
Studion lattia on erittäin tasainen, jotta siinä voidaan ajaa kameroilla kuvien tärähtämättä. Seinät on akustoitu, jotta liikaa kaikua ei synny. Seiniä peittävät rissoihin ripustetut pitkät verhot, joitten perusvärit ovat tavallisesti valkoinen, harmaa ja musta. Osaa studion seinistä voi peittää ns. pyöröhorisontti.
Studion seinät voivat olla myös sinisiä, jolloin videokuvassa esiintyjän taustalla olevaan siniseen saadaan erikoisella videotekniikalla leikatuksi toisen kuvalähteen kuva kuten maisema. Tällaista studiota kutsutaan sinistudioksi. Seinien väriksi voidaan valita myös esimerkiksi vihreä.
Studioon rakennetaan lavasteet kutakin ohjelmatuotantoa varten erikseen. Uutisstudioissa käytetään kiinteää lavastusta.
(engl. Master Control Room, Production Control Room) Studion välittömässä yhteydessä olevista tarkkaamotiloista keskeisin on tv-ohjaamo. Siellä ohjaamon pöydän edessä on monitoripaneeli, minkä kuvamonitoreissa näkyvät kaikkien ohjelmatuotannossa käytettävien kuvalähteiden kuten kameroitten kuvat. Ohjaamon pöydässä sijaitsee videomikseri, mistä valitaan kulloinenkin ohjelmaan menevä eli uloslähtevä kuva. Ohjaamon pöydän ääressä työskentelevät ohjaaja, kuvaussihteeri ja mikseri (miksaaja). [4]
Ohjaamossa voi sijaita myös kuvantallennuslaitteita, kovalevyjä tai kuvanauhureita, joihin tuotettava ohjelma tallentuu tai joista voidaan toistaa ohjelmassa tarvittavat insertit eli etukäteen tehdyt ohjelman osiot.
Ohjaamosta on kuva- ja äänilinjat kaikkiin ohjelmatuotannon kuva- tai äänilähteisiin, joihin on myös komentoyhteydet.
Ohjaamossa voi työskennellä myös tuotantoa valvova ja siitä vastaava tuottaja.
Kamerat ja kuvatarkkaamo
Tv-studiossa on yleensä kiinteästi kahdesta kahdeksaan videokameraan. Joissakin studioissa voidaan tarvittaessa kytkeä lisäkameroita. Kamerat eli kamerapäät on kytketty kaapeleilla tai langattomilla yhteyksillä kuvatarkkaamossa (engl. Video Control Room ) sijaitseviin kameroitten tarkkailuyksikköihin. Tarkkailuyksiköissä kamerat säädetään televisiotekniikan vaatimalla tavalla ja keskenään samankaltaisiksi, jotta niitten kuvia voidaan leikata keskenään. Kamera ja tarkkailuyksikkö muodostavat yhdessä monikameratuotannossa käytettävän videokameran. [5][6]
Kameramiehet kuvaavat studiotilassa monikamerajärjestelmän videokameroilla. Kuvatarkkaamossa työskentelevät kuvatarkkailijat.
Valokalusto ja valotarkkaamo
Tv-studiossa on aina kiinteä, suuri valokalusto. Valaisimet on ripustettu katossa sijaitsevaan valosillastoon. Valaisimia on monenlaisia kuten kohdevalaisimia ja tasoitinvalaisimia ja seurantaheittimiä. Taustafondeja tai -verhoja voidaan valaista ramppivaloilla.
Studiotilassa sijaitsevien valaisimien tehoja säädellään valotarkkaamossa (engl. Lighting Control Room ), mikä yleensä sijaitsee kuvatarkkaamon kanssa samassa tilassa. [7][8]
Valotarkkaamossa työskentelee valaisijoita ja tavallisesti kuva- ja valototeutuksesta vastaava kuvaaja. [9]
Äänitarkkaamo
(engl. Audio Control Room ) Äänitarkkaamossa on äänipöytä eli äänimikseri, johon on kytketty kaikki ohjelmatuotannossa käytettävät äänilähteet kuten mikrofonit, musiikki-instrumenttien äänikaapelit, CD-soittimet, levysoittimet, kuvanauhurien äänet jne.
Äänitarkkaamossa työskentelee äänitarkkailijoita ja yleensä myös äänisuunnittelusta vastaava äänisuunnittelija tai musiikkituotannossa musiikkitarkkailija. [10]
Korvenoja, Pekka:: TV-kameratyön perusteet. Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.
Watts, Harris: On Camera. London: BBC Books, 1982, 1984.
Millerson, Gerald: The Technique of TV Production. London and Boston: Focal Press, 1982.
Thomas D. Burrows – Donald N. Wood:: Television Production – Disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C Brown Company Publishers, 1982.
Millerson, Gerald: The Technique of Lighting for Television and Motion Pictures. London and Boston: Focal Press, 1983.
Viitteet
↑Thomas D. Burrows – Donald N. Wood:: Television Production – Disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C Brown Company Publishers, 1982, s. 7-8, 15-16.
↑Korvenoja, Pekka:: TV-kameratyön perusteet. Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia, 2004, s. 9.
↑Thomas D. Burrows – Donald N. Wood:: Television Production – Disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C Brown Company Publishers, 1982, s. 19, 125-128.
↑Thomas D. Burrows – Donald N. Wood:: Television Production – Disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C Brown Company Publishers, 1982, s. 17, 87-89.
↑Korvenoja, Pekka:: TV-kameratyön perusteet. Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia, 2004, s.14.
↑Millerson, Gerald: The Technique of Lighting for Television and Motion Pictures. London and Boston: Focal Press, 1983, s. 90-122.
↑Millerson, Gerald: The Technique of Lighting for Television and Motion Pictures. London and Boston: Focal Press, 1983, s. 362-367.
↑Thomas D. Burrows – Donald N. Wood:: Television Production – Disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C Brown Company Publishers, 1982, s. 59-85.
↑Thomas D. Burrows – Donald N. Wood:: Television Production – Disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C Brown Company Publishers, 1982, s. 23-24.
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!